Napapiirin Sankarit

Tätä elokuvaa voi kuvailla kahdella sanalla: Vuoden hauskin kotimainen.

Heti alustalähtien elokuva on varsin koominen, tarina kertoo Jannesta (Jussi Vatanen), jolta ei onnistu oikein mikään. Jannen naisystävä Inari (Pamela Tola) on esittänyt yksinkertaisen pyynnön: että Janne hankkisi heille digiboksin, jotta he voisivat illalla katsella Titanicin telkkarista.

Pian kuitenkin huomataan, että yksinkertaiselta kuulostava asia, ei tietenkään ole yksinkertainen Jannelle. Janne huomaakin olevansa lirissä, kun juo Inarin digiboksiin antamat rahat Kapun (Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen) kanssa. Inarin kärsivällisyys ei tähän riitä, vaan naikkonen uhkaa avioerolla, ja Janne lupaa hankkia digiboksin aamuun mennessä. Niinpä Janne ystävineen heittäytyy seikkailuun, on hankittava rahaa bensaan ja digiboksiin, ja vielä löydettävä kodinkoneliike, joka myisi kohtuuhintaisen boksin, keskellä yötä.

Matkalla vastaan tulee monta muuttujaa tappajalesboista, poliisiratsioihin ja aina Inarin ex-poikaystävään Pikku-Mikkoon (Kari Ketonen) asti, sekä iso kourallinen monenlaista kommellusta.

Elokuvassa roolisuoritukset ovat loistavat. Sivurooleissa vilahtaa monia tuttuja näyttelijöitä, mutta pääosan esittäjä Jussi Vatanen oli ainakin minulle ihan uusi näyttelijä, hoiti kyllä hommansa täydellisesti. Mieleenpainuvin hahmo on mielestäni Jasper Pääkkösen esittämä Kapu, sanavalmis ja osittain vähän alakuloinenkin kaveri. Olen alkanut pitää Jasperin tyylistä näytellä, silloin kun joskus vielä Salkkareita tuli katsottua vuonna kivi ja sämpylä ja Jasper siinä näytteli niin ei kyllä uskonut että jätkästä kehkeytyy noinkin hyvä näyttelijä. Oli mukavaa myös pitkästä aikaa nähdä Timo Lavikainen valkokankaalla, aiemmin miehen on nähnyt mm. Perttu Lepän elokuvissa Pitkä Kuuma Kesä ja Helmiä Ja Sikoja, eikä Lavikaisen ote näyttelemiseen onneksi ole ruostunut noista leffoista. Loistava oli tälläkin kertaa. Elokuva sijoittuu lappiin ja hauskan siitä tekee myös, että näyttelijät puhuvat paikallisten murteella.

Napapiirin Sankarit on Dome Karukosken neljäs elokuva, mutta myös mielestäni herran tekemistä elokuvista paras. Tämä kannattaa käydä katsomassa, viihtyvyys ja hauskuus on taattu!

Vampires Suck - Vampyyrien Imussa

Kävin reilu viikko sitten katsomassa tämän vampyyriparodiaelokuvan, jossa siis nauretaan Houkutus -elokuvasarjalle ja True Blood -tv-sarjallekin päin naamaa. Elokuva on jakanut katsojia kahteen ryhmään: toiset tykkäävät ja toiset eivät tykkää. Kriitikoilta elokuva on ainakin saanut lähinnä kielteistä palautetta.

Minä kuulun tuohon ensimmäiseen kastiin, eli tykkäsin elokuvasta. Mielestäni se tuli juuri oikeaan aikaan teattereihin, eikä odotettu esimerkiksi Houkutus -elokuvan viimeisen osan teatterijulkaisua. Kun en aivan kauheasti perusta noista Houkutus -elokuvista ja Edwardin hehkutuksesta, niin tälläinen hieman mollaava komedia sopii juuri makuuni. On hienoa että näillekin osataan nauraa.

Elokuvasta loistavan tekivät mielestäni näyttelijäsuoritukset, päähahmot Edward Sullen, Becca ja Jacob ovat aivan samantyylisiä ja eleisiä kuin Houkutus -leffojen päätähdet, joten heille ei voi kuin nauraa. Mukaan mahtuu myös muutama yliampuva rooli, kuten Beccan isä, se on hieman liioitteleva. Jos et kauheasti pidä Houkutus -elokuvista ja olet hieman täynnä niiden hehkutusta, tämä vampyyri-elokuva on juuri sinua varten, jos taas tykkäät Houkutuksesta ja vielä enemmän rakastat Edwardia, kannattaa katsoa tämä elokuva ehkä hieman varauksella, voi olla että tulee "Ei Edward ole tuollainen!" -reaktio. Kaikille Scary Movien tyylisille komedialeffanälkäisille ihan suositeltava leffa. Parempi ainakin kuin Superhero Movie!

Mitä mahtaa tapahtua, kun yhdistää Star Warsin ja Ace Venturan?

Se selviää, kun katsoo tämän: http://www.youtube.com/watch?v=nVHiUAD3xbQ&feature=player_embedded

Toy Story 3 - Vuoden paras elokuva?

Nyt yksitoista vuotta myöhemmin elokuvasta Toy Story 2, elokuvateatterit valtaa elokuvatrilogian kolmasosa Toy Story 3. Ajankuluminen näkyy myös itse elokuvassa, lelujengi on harventunut huomattavasti, jäljellä ovat vain Woody, Jessie, Napakymppi, Buzz, Slinky, Röh, Rex, Herra ja Rouva Perunapää, sekä pienet vihreät miehet Pizzaplaneetalta. Andy on kasvanut isoksi, hän on 17-vuotias ja pian lähdössä opiskelemaan yliopistoon, myös Buster -koiralla on alkanut ikä painaa. Leluilla on huoli omasta kohtalostaan: Päätyvätkö he Andyn perheen ullakolle vai kutsuuko kaatopaikka.

Alun pienen väärinkäsityksen myötä lelut päättävät itse valita kohtalostaan ja piiloutuvat päiväkotiin lahjoitettavaan pahvilaatikkoon.

Päiväkotiin saapuessaan lelut tapaavat uusia ystäviä, eli päiväkodin lelut jotka ottavat ystävämme avosylin vastaan. Päiväkodilla lelujen komentoa pitää pehmolelu Tuhti Karhunhali, joka vaikuttaa lempeältä ja reilulta kaverilta. Pienen esittelykierroksen jälkeen päiväkoti vaikuttaa suurelta unelmalta: On paljon lapsia jotka leikkivät leluilla, ja mukavia uusia ystäviä. Pian kuitenkin leluystävämme tutustuvat päiväkodin kuolaaviin ja villeihin lapsiin ja huomaavat ettei elämä päiväkodissa ole mitään ihanne-elämää. Ja ettei päiväkodissa ole asiat muutenkaan aivan sitä miltä ensivaikutelma antoi vaikuttaa... Pian lelut yrittävätkin päästä takaisin Andyn luo.

Elokuvan tarina pitää katsojan hyvin alusta asti otteessaan ja jännityksessä kuinka lelujen mahtaa lopulta käydä. Itselläni nousi hymy suupieliin kun kuuli alussa jälleen tutun laulun "On sulla ystävä". Elokuvaan mahtuu myös paljon hauskoja tilanteita joissa tosiaan saa nauraa, mieleenpainuvimmat niistä ovat Buzzin uudet asetukset, sekä erään ystävämme pienimuotoinen seikkailu tortillana. Aluksi katsoja voi luulla olevansa katsomassa aivan tavanomaista lastenleffaa mutta pian huomaakin olevansa keskellä vankilapako-elokuvaa ja huimaa selviytymistarinaa. Elokuvan loppupuolella on vähällä tulla myös tippa linssiin. Yksinkertaisesti tässä elokuvassa on aivan kaikkea: Komediaa, jännitystä, draamaa sekä seikkailua. Elokuva sopii täydellisesti kaikenikäisille!

On myös hienoa että elokuvan suomenkieliseen versioon on saatu suurinosa alkuperäisistä ääninäyttelijöistä, ja he tekevät loistavaa työtä, kuten kahdessa aiemmassakin elokuvassa. Itseasiassa Toy Story -elokuvat ovat mielestäni niitä, joissa kannattaa käydä ehdottomasti katsomassa suomeksi dubattu versio. Mainittakoon vielä, että Hayao Miyazakin Totoro -faneille elokuva on katsomisen arvoinen myös, sillä vaikka Totorolla onkin vain cameo-rooli, niin se onkin aika paljon näkyvillä elokuvan aikana.

Kaiken kaikkiaan tämä elokuva on mielestäni tämän vuoden parasta antia. Ehdottomasti kaikille näkemisen arvoinen. Ihmettelen suuresti, mikäli tällä elokuvalla ei tule olemaan yhtään Oscar-ehdokkuutta.

Toy Story 3 rikkoo ennätyksiä.

Disney/Pixarin seikkailukomedia Toy Story 3 teki uuden Disneyn animaatioelokuvien ennätyksen lipputuloissa mitattuna Suomessa. Kuluneen viikonlopun tuotot olivat 420 931 euroa. Avausviikonloppuna kokoperheen leluseikkailu houkutteli elokuvateattereihin peräti 44.035 katsojaa. Ennakot mukaan laskien Toy Story 3:n tarinasta on nauttinut 50.584 katsojaa. Kuluneena viikonloppuna Toy Story 3 rikkoi myös ensimmäisenä animaatioelokuvana elokuvateollisuuden historiassa 1 miljardin dollarin lipputuottojen rajan kansainvälisesti.

Lähde: Mesta.net

Tangled

Tänä vuonna Disneyltä pamahtaa teattereihin uusi elokuva. Se kantaa nimeä Tangled, aiemmalta työnimeltään elokuva oli Rapunzel ja Rapunzel Unbraided. Elokuvan ohjaa Glen Keane ja elokuva myötäilee Grimmin veljesten Tähkäpää -satua.

Elokuvasta on saatu nyt pieniä maistiaisia, eli yksi traileri ainakin on julkaistu. Sen voi katsastaa tästä: http://www.youtube.com/watch?v=xsMkEDGu3iQ&feature=channel suosittelen katsomaan! Leffa julkaistaan myös 3D:nä. Itse ainakin odotan elokuvaa suurella mielenkiinnolla!

Toy Story -leffat.

Vuonna 1995 ilmestyi ensimmäinen kokonaan tietokoneella tehty täyspitkä animaatioelokuva. Se on myös ensimmäinen tuotantoyhtiö Pixarin pitkä elokuva. Ohjaaja John Lesseter sai tästä elokuvasta erikois-Oscarin 1996. Elokuvassa lelut heräävät henkiin, kun niiden omistajat eivät ole paikalla. Elokuva on Toy Story - Leluelämää.
Tuo elokuva iskostui silloisen pikkupojan kalloon aika hyvin, itsekin kun tykkäsi valtavasti leikkiä kaikenmaailman leluilla, niitä oli kaapit ja laatikot täynnä - ja jos joku tietty lelu oli hukassa, niin sitä etsittiin kyllä kissojen ja koirien kanssa. Sitten kun tämän elokuvan näki, niin jotenkin alkoi kohdella lelujaan toisin, ei niitä ihan joka paikkaan hukannut, tosin vahinkojakin sattui. Tämä olikin ensimmäisiä elokuvia joita kävin teatterissa katsomassa, siskoni kun minua sinne aina vei, kun joku uusi animaatio teatterissa pyöri, silloin näki kaikki leffat Leijonakuninkaasta Mulaniin. Mutta ei siitä sen enempää...

Toy Story kertoo siis erään pojan leluista ja tarinan päätähti on cowboylelu Woody, joka on Andyn suosikkilelu. Andylla on kuitenkin syntymäpäivä ja hän saa lahjaksi uuden sen hetkisen mahtavimman uutuuslelun: Buzz Lightyearin. Woody ja muut lelut (Rex, Röh, Perunapää, Slinky-vieterikoira ym. kumppanit) ihmettelevät uutta tulokasta, ensinnäkin se tupsahti suoraan Woodyn paikalle, ja kaiken kukkuraksi ei usko olevansa edes lelu, vaan luulee että on oikea avaruusrangeri, jonka tehtävänä on pelastaa maapallo ilkeältä Keisari Zurgilta. Pian Woody saakin huomata, että Buzz on Andyn uusi suosikkilelu, tästä alkaakin monella kommelluksessa maustettu seikkailu. Elokuva etenee sujuvasta tapahtumasta toiseen, ja pitää myös perheen pienimmätkin katsojat varmasti lujasti otteessaan. Elokuvassa on myös mielestäni hieno opetus, että leluja pitäisi kohdella kiltisti, elokuvassa nimittäin lelut opettavat ilkeälle Sid -nimiselle pojalle, ettei leluja ole tehty leikeltäväksi palasiksi tai räjäytettäväksi. Se onkin mielestäni elokuvan parhaimpia kohtauksia. Paha saa siis palkkansa tässäkin. Ja lopussa Woodysta ja Buzzista tuleekin parhaat ystävät.

Vuonna 2000 Toy Story sai itselleen jatko-osan Toy Story 2:n. Tässä täytyy myöntää, että tekijät ovat onnistuneet välttämän jatko-osien tyypillisen kirouksen, eli sen, että jatko-osa olisi edeltääjäänsä huonompi. Toy Story 2:ssa tavattiin kourallinen uusia leluja ja tuli aivan uudenlainen seikkailu. Elokuvan alussa Andy on lähdössä länkkärileirille ja on ottamassa Woodyn mukaansa ja Woody on asiasta hyvin innoissaan. Mutta kesken leikin Woodylta repeää käsi, niinpä länkkärileiri saa jäädä väliin, kun rikkinäistä lelua ei sinne oteta mukaan. Woody joutuu hyllyn päälle odottamaan korjausta. Hyllyn päällä Woody tapaa vanhan ystävänsä Wheezyn, joka on vinkuva pingviinilelu, Andyn äiti ei kuitenkaan ole ehtinyt korjata Wheezyn pilliä, niimpä Wheezy uhkaa päätyä kirpputorille myytäväksi.

Woody kuitenkin päättää pelastaa Wheezyn, mutta joutuukin itse kaapatuksi pelastusretken aikana, kun lelujenkeräilijä Al kaappaa Woodyn, mutta miksi? Hetken päästä Woody tapaa oman Skoopparijenginsä, eli lehmityttö Jessien ja mainari Paukku-Peten, sekä hevosensa Napakympin. Woodylle samalla selviää, että hän on harvinainen keräilykappale ja Al aikoo myydä hänet Tokioon, museoon Skoopparijenginsä kanssa. Samaan aikaan Buzz Lightyear, Herra Perunapää, Rex, Röh ja Slinky lähtevät vaaralliselle pelastusmatkalle...

Ja tälläkään kertaa ei vältytä hauskoilta tilanteilta ja kommelluksilta. Elokuvassa itseasiassa on enemmän huumoria, kuin edeltäjässään. Ja monet elokuvan vitsit on suunnattu vanhemmille ja nauru on taattu. Toy Story 2:ssa tavataan myös Buzzin arkkivihollinen, ilkeä Keisari Zurg. Buzzin ja Zurgin yhteenotossa on hauska viittaus Star Wars -elokuviin.Toy Story 2 oli tuottoisampi elokuva kuin edeltäjänsä.

Suomalaiset muuten loistavat näissä leffoissa - niin kuin muissakin lastenleffoissa - dubbauksillaan. Se on hienoa että näitä leffoja dubataan, animaatioleffoihin sopii täydellisesti se, että hahmot puhuvat suomea. Mielestäni suomalaisten dubbaama versio on paras elokuvan ääniraidoista. Kai se on siinä, kun on lapsesta asti tottunut siihen, että animaatioelokuvissa puhutaan suomea, niin ei sitä tapaa osaa muuttaa. Ja mielestäni alkuperäiskielellä katsojat menettävät osan hauskastahuumorista. Ei se huumori toimi samalla tavalla alkuperäiskielellä.

Olen aina elänyt siinä uskossa, että tuo mainio Toy Story -sarja ei saa enää jatkoa, että sarja sai onnellisen päätöksensä kakkosen lopussa ja siihen se jäisi. Mutta viimevuoden lopulla alkoi elokuvateattereissa pyöriä lyhyitä trailereita, että lelut tekevät paluun vuonna 2010. Se oli oikeastaan erittäin riemastuttava uutinen. Pixar tuo siis lelusankarinsa takaisin valkokankaalle kymmenen vuoden tauon jälkeen. Toy Story 3:n ensi-ilta on 27.8.2010 ja sitä nyt odotetaan kuin kuuta nousevaa.

Kolmannessa elokuvassa Andy on jo kasvanut niin suureksi, että menee collegeen, joten vanhat lelut päätyisivät ullakolle. Mutta erehdyksessä lelut päätyvätkin lastentarhaan, jossa on vilkkaita, kuolaavia ja uusista leluista innostuneita lapsia, niinpä lelut yrittävät päästä takaisin Andyn luo... Tässä elokuvassa tavataan tuttujen hahmojen lisäksi myös uusia hahmoja. Seuraavassa kohdassa esittelen niistä muutamia:

Toy Story 3:n uusia ystäviä

Tuhti: Iso vaaleanpunainen nalle, joka tuoksuu... mansikalta!

Herra Siili: Pieni siili, joka on erikoinen, koska se on englantilainen ja käyttää saksalaisia nahkahousuja.

Leinikki: Suloinen, aina iloinen yksisarvispehmolelu.

Tursas: Lilanvärinen kimaltava kumimustekala.

Ken: Barbien poikaystävä on oikea komistus, ja hänellä on tietenkin maailman hienoimmat vaatteet!

Tähän loppuun vielä pieni huomio: Kaikki Hayao Miyazakin elokuvien ystävät ovat sitten teatterissa silmä tarkkana, elokuvassa nimittäin vilahtaa eräässä kohtaa leluhahmona cameo-roolissa myös Totoro!

Leffagallup, (Sinin leffablogista kopioitu)

Sinin leffablogissa (http://sininleffablogi.blogspot.com) oli tämmöinen kysely, niin päätin vastata siihen itsekin! :D

1. Ensimmäinen elokuva, jonka muistat nähneesi elokuvateatterissa?
Se oli Leijonakuningas! Taisi olla myös ihan ensimmäinen elokuva, jonka koskaan olin nähnyt, ellen ihan väärin muista. Kävin Leijonakuninkaan katsomassa siskon kanssa (olikohan muita mukana?)

2.Katsotko elokuvia mieluiten yksin vai seurassa?
Sekä että. Mutta leffoja on kivempi katsoa kun on hyvää seuraa.

3. Mieleenpainuvin elokuvateatterikäynti?
Se oli Ice Age 3, siksi, että se oli ensimmäinen elokuva jonka kävin Iian kanssa katsomassa. Sit kävi niin, että Iiasta tuli vakioseuraa elokuviin! :D

4. Ensimmäinen 3D -elokuva kokemuksesi? Mitä pidit?
Se oli Ice Age 3 ja se oli mielenkiintoinen, jäi hyvä fiilis 3D-elokuviin. Huomasi, että elokuvat toimivat loistavasti 3D:nä. Varsinkin animaatiot.

5. Lempielokuvasi kautta aikojen?
Kautta aikojen.. Hmm.. Taitaa edelleen olla se ensimmäinen Leijonakuningas. Se muuten on harmi, että hyvään leffaan kun tekee jatko-osan niin se on sitten kehno, näin kävi myös Leijonakuninkaalle, jatko-osa ei napannut. Mutta kolmonen sitten taas pelasti leffasarjan, se kun on ensimmäinen leffa, vain Timonin ja Bumban näkökulmasta.

6. Huonoin elokuva kautta aikojen?
American Pie: Band Camp. Miksi tämä elokuva piti edes tehdä? Omistan tämän DVD:nä, kun veli sen antoi jokunen vuosi sitten, eikä tahdo sitä takaisin... (Joku puolituttu saa minulta joululahjan tänävuonna!)

7. Lempiohjaajasi?
Minulla ei ole varsinaisesti ketään lempiohjaajaa. En yleensä katso elokuvia sen perusteella että kuka sen on ohjannut. Mutta jos joku on pakko sanoa, niin sanon tähän Tim Burtonin.

8. Mainitse (1-3) suosikki naisnäyttelijääsi?
Scarlett Johansson, Jennifer Aniston, nuo nyt ainakin on ihan hyviä näyttelijöitä.

9. Mainitse (1-3) suosikki miesnäyttelijääsi?
Heath Ledger, Mel Gibson, Robert Downey Jr.

10. Huonoin miesnäyttelijä?
Chuck Norris. Tarvitseeko edes perustella?

11. Huonoin naisnäyttelijä?
Tätä en ole miettinyt. Pitäisi joskus kai miettiä..

12. Paras elokuvamusiikin säveltäjä?
Harry Gregson-Williams. Se mies osaa tehdä upeaa musiikkia!

13. Lempi animaatio elokuvasi?
Toy Story ja sen jatko-osa(t)

14. Seuraatko vuosittaista Oscar-gaalaa? Jos et, miksi?
Enpä juuri. Parina vuonna olen kyllä yrittänyt suorana niitä katsoa, mutta tuloksetta. Siinä alussa menee hermo sihen odotteluun, että se kunnolla alkaa ja kun se viimenään alkaa niin sitten on niin väsynyt ettei niiden höpötyksiin jaksa keskittyä. Yleensä sitä koostetta ei sitten muista katsoa, ainakaan minun muistillani.

15. Minkä elokuvan tulisi mielestäsi saada enemmän arvostusta?
Pink Floyd: The Wall -elokuva. Sehän on saanut arvostusta kaiketi, mutta meinaan tällä sitä, että nykynuorienkin olisi hyvä perehtyä tähän leffaan. Jos et ole nähnyt, niin suosittelen katsomaan! ;)