The Expendables 3

Sylvester Stallone tuo kolmannen kerran palkkasotilasryhmänsä valkokankaille. Tällä kertaa mukaan on saatu joukko uusia, actionpätkistä tuttuja naamoja ja muutama vanha naama on vaihtunut tiimistä. Tämä oli itselleni se kesän odotetuin elokuva, eikä se pettänyt odotuksia.

Elokuvan alussa Barney Rossin (Stallone) johtama Expendables -ryhmä on auttamassa ryhmän entisen jäsenen, veropetoksista vankilaan joutuneen Doctor Deathin (Wesley Snipes) paossa (HUOM! Loistavaa huumoria Wesley Snipesin tosielämän verosotkuista). Doctor Death tarvitaan tiimiin lisäjäseneksi seuraavaa tehtävää varten. Tehtävänä on eliminoida pahamaineinen sotarikollinen ja asekauppias, joka paljastuukin Expendables -ryhmän perustajajäseneksi, Conrad Stonebanksiksi (Mel Gibson), jonka Barney jo aiemmin tappoi tai niinhän luuli tehneensä. Keikka menee pieleen, ja Barney Ross päättää jättää vanhan ryhmänsä eläkkeelle ja ottaa tilalle uudet, nuoremmat kaverit seuraansa jahtaamaan Stonebanksia. Lopullisen sotkun siivoamiseen tulee myös vanha tiimi vielä uuden rinnalle.

Vanhat konkarit Stallone, Schwarzenegger, Lundgren, Li, Couture, Crews eivät tuo elokuvaan mitään uutta. Heidän hahmonsa on aivan yhtä rautaisia toimintasankareita kuin kahdessa aiemmassakin osassa, ja huulenheittoakaan ei olla unohdettu. Elokuvaa on kuitenkin viety hieman vakavammalle tasolle edellisosiin verrattuna. Uudet, nuoret tulokkaat Kellan Lutz, Ronda Rousey, Victor Ortiz ja Glen Powell tuovat elokuvaan uutta mukavaa särmää. Nuorten ja vanhojen konkareiden ensitapaaminen on elokuvan hauskimpia hetkiä. Ronda Rousey on elokuvan ainoa naistähti, mutta sitä ei nosteta onneksi liikaa esille. Sopii hyvin tiimiin, eikä tarinaan ole väkisinväännetty mitään romantiikkasotkuja mukaan. Rousey on tunnettu vapaaottelija, ja se näkyy hyvin selkeästi elokuvan lähitaistelukohtauksissa. 

Harrison Ford näyttelee Drummer -nimistä miestä, joka on korvannut Bruce Willisin aiemmissa elokuvissa näyttelemän Churchin. Tätä Drummer kommentoikin sillä, että Church on astunut pois kuvioista. Joka on tarkoitettu ilmeisesti pienenä viittauksena Stallonen ja Willisin kinoihin, kun Willis vaati roolistaan lisää liksaa. Odotin Harrison Fordin hahmolta ehkä enemmän viittauksia Indiana Jones -rooleihin, mutta Drummer saattaakin olla enemmän jotain sukua Han Sololle, ainakin helikopterilentotaitojensa perusteella. 

Myös aiemmissa elokuvissa näytellyt Mickey Rourke on vaihtunut Kelsey Grammeriin. Mutta Grammerin hahmo jääkin lopulta enemmän sivuhahmoksi. 

Tällä kertaa elokuvan pääroistona, on Mel Gibson. Hollywood pitää nykyisin Gibsonia vähän pahana poikana, eikä häntä ole enää elokuvissa niin paljoa nähty. Mikä on sääli, sillä Gibson on lahjakas näyttelijä. Stallone olisi halunnut Gibsonin alunperin The Expendables 3:n ohjaajaksi, Gibsonin aikataulut ei sopineet yhteen elokuvanteon kanssa, mutta myöhemmin hän ilmoitti Stallonelle että voisi kyllä vielä näytellä elokuvassa. Ja sen hän tekeekin, melkein varastamalla koko shown. Gibsonin näyttelytyyli sopii erittäin hyvin mielipuolisen pahiksen rooliin ja hän on roolissaan vakuuttava. Gibsonin näyttelemästä Conrad Stonebanksista tuleekin helposti mieleen Tappava Ase -elokuvien roolihahmo Martin Riggs, Stonebanks on vain paljon julmempi ja häijympi. Gibson vs Stallone -loppukamppailua on ilo katsella, harmi että varsinainen lähitaisteluosuus jää vähän lyhyeksi. Antakaa enemmän toimintaelokuvarooleja Gibsonille!

Myös toinen näyttelijä jää Gibsonin lisäksi elokuvasta erityisen hyvin mieleen. Antonio Banderasin näyttelemä Zorron ja Saapasjalkakissan sekoitus, moottoriturpa Galgo, haluaa saada sisältöä elämäänsä ja yrittää päästä kovasti mukaan Expendables -tiimiin. Galgo on viihdyttävä ja hauska hahmo, itse pidin hahmosta, mutta yliampuvuudellaan se keikkuu kyllä hieman jopa ärsyttävyyden rajoilla. Eli hahmo ei ole ehkä aivan kaikkien mieleen. Sen kyllä huomaa, että Banderas nauttii ja viihtyy roolissaan. 

Elokuvan on ohjannut Patrick Hughes, joka on itselleni ihan uusi nimi. Ennen Expendablesia Hughes on tehnyt vain yhden elokuvan ja siitäkään en tiedä mitään. Mutta The Expendables 3:n perusteella Hughes on varsin pätevä ohjaaja. Toimintakohtaukset on viihdyttäviä ja paikoitellen hengästyttäviä, mutta joissakin kohtauksissa erikoistehosteet ovat jääneet vähän vaisuiksi, se on kokonaisuuden kannalta kuitenkin hyvin pieni miinus. Aiempien elokuvien ikäraja oli 15, mutta kolmannessa osassa ikäraja on pudotettu K-12 -leiman alle, joten toimintakohtauksissa ei enää veri lennä aivan samalla tavalla. Se ei haitannut kyllä yhtään. 

The Expendables 3 on sitä, mitä tämmöisen actionelokuvan kuuluukin olla: Viihdyttävä parituntinen! Itse ainakin hymyilin lähes koko elokuvan ajan. Suosittelen vanhojen toimintaelokuvien ystäville.

Guardians of the Galaxy

Marvel Studios on tuonut valkokankaille monen monta sarjakuvafilmatisointia ja tänä kesänä tuli niistä ehkä erikoisin: Guardians of the Galaxy. Itse en ole perehtynyt kyseiseen sarjakuvaan millään lailla, enkä elokuvastakaan sen puoleen odottanut sen suurempaa elämystä. Vai mitäpä muka voisi odottaa naamastaan Tähtien sota -droidia muistuttavalta mieheltä, puhuvalta pesukarhulta jolla on konekivääri, vihreältä naiselta ja isolta kävelevältä puulta? Ensimmäiset traileritkaan eivät valaisseet elokuvasta juuri muuta, kuin hieman hahmoja (eikä se päähahmo olekaan mikään droidi, vaan ihan perusjamppa jolla on vaan erikoinen maski). Mielenkiinnon ne sai kyllä heräämään ja musiikki kuulosti niissä hyvältä. 

Elokuva alkaa, kun Peter Jason Quill -niminen poika joutuu avaruuden muukalaisten kaappaamaksi. Peteristä tulee varasteleva pikkurikollinen, joka on ainakin omasta mielestään kerännyt itselleen mainetta käyttäen kutsumanimeä Star-Lord. Peter onnistuu varastamaan itselleen pienen hopeisen kuulan, rikastumisen toivossa että saisi siitä hyvät rahat. Hänellä ei vain ole tietoakaan siitä, mikä kuula oikeasti on. Pian Peterin perässä onkin pahemmat ryövärijoukot ja niistä myös pahin, Ronan, jonka nimen mainitseminenkin aiheuttaa pelkoa ja saa Peterin välikädet perumaan osto- ja myyntisuunnitelmansa. Star-Lordin täytyy suojella universumia ja estää kuulan joutumista Ronanin käsiin, vaan onneksi hänen ei tarvitse tehdä sitä yksin. Hän saa seurakseen sekalaisen joukon, jonka on opittava tulemaan toimeen keskenään.

Itselläni ei siis ollut elokuvan suhteen minkäänlaisia odotuksia, mutta sitten alkoi kuulua juttua että elokuva on hyvä ja että se kannattaisi mennä katsomaan, niin päätin antaa sille mahdollisuuden. Ja kyllä kannatti! Jo pelkkä elokuvan alku oli loistava, kyllä hymyilytti kun Peter Quill laittoi korvalappustereoistaan C-kasetin soimaan, ja jorasi yksinänsä autioituneella planeetalla. Teki mieli jorata mukana. Ja musiikki on läpi elokuvan tarttuvaa ja hyvää, mukana on biisejä David Bovielta Jackson 5:een. Joten ei ihme että Peterin C-kasetti oli nimettykin ytimekkäästi "Awesome Mix Vol. 1". 
Elokuvan pääviisikosta Peter Jason Quillia näyttelee Chris Pratt, joka on itselleni tuttu lähinnä tv-sarja Everwoodista. Tämän leffan jälkeen aloin pitää herrasta näyttelijänä enemmän, aivan loistava roolisuoritus Star-Lordina. Prattin Star-Lord on mielenkiintoinen, hauska, nokkela ja hieman ylimielinen hahmo, joka ei yllä aivan Robert Downey Jr:n Tony Starkin tasolle, mutta ei paljoa puutu. Vaikka Star-Lordin hahmoon keskitytäänkin elokuvassa eniten, eivät muutkaan näyttelijät Prattin varjoon jää. Zoe Saldanan esittämä Gamora on salamurhaaja, jolla on omat taustansa ja niihinkin elokuvassa päästään syventymään myös ja Dave Bautistan Drax on hahmoista ehkä dramaattisin menneisyydeltään, mutta on Star-Lordin tavoin paljon hauskuuttavia ja keventäviä hetkiä tarjoava hahmo. Vin Diesel pääsee elokuvassa repliikkiensä osalta helpolla, hänen hahmonsa on kävelevä puu Groot, joka osaa puhuessaan vain hokea omaa nimeään: "I'am Groot!". Grootilla on myös läheinen ystävä, Rocket pesukarhu, jota näyttelee Bradley Cooper. Groot ja Rocket kaksikko on elokuvan tunteita herättävin parivaljakko ja ehkä se kaikkein kantavin voima Star-Lordin lisäksi, ja Rocketin humalainen avautuminen on elokuvan parhaita dialogikohtauksia. 

Pahiksista Ronan on mielenkiintoisin ja Lee Pace osaa olla yllättävän synkkä. Tv-sarja The Walking Deadissa näytellyt Michael Rooker  näyttelee tässä elokuvassa Yondu Udontaa. Walking Deadissa en pitänyt hänen hahmostaan yhtään, tässä elokuvassa hänen hahmonsa aiheutti ristiriitaisia fiiliksiä, toisaalta pidin hyvänä tyyppinä ja toisaalta ajattelin että jos sattuu kupsahtamaan kesken matkaa, niin ei välttämättä haittaisi. 

Guardians of the Galaxy on elokuva, joka kannattaa käydä katsomassa. Onnistui yllättämään täysin, ja kyllä, se on paras Marvel -leffa mitä nyt olen nähnyt. Elokuvan juoni tempaa mukaansa ja onnistuu pitämään kynsissään ihan loppuun asti ja meno on tahdiltaan sen verran vauhdikasta että katsoja voi vaan nauttia ja pitää penkistään kiinni. Hyviä näyttelijöitä, paljon toimintaa ja avaruusseikkailua höystettynä huikealla musiikilla ja hyvällä huumorilla! Kylmiä väreitä! Kaikkea mitä hyvältä ja viihdyttävältä kesäleffalta voi odottaa! Star-Lord, Rocket, Groot, Drax ja Gamora on vuoden kovimmat elokuvasankarit. Hyvänmielen toimintaelokuva. I'm hooked on a feeling.