Nouseva Jupiter (Jupiter Ascending)

Elokuvahistoriaa Matrix -trilogialla tehneet Wachowski veljekset ovat täällä taas. Nykyisin heidät tunnetaan sisaruksina, eikä heidän käsikirjoituskynänsäkään tunnu olevan enää niin teroitettu kuin vuonna 1999 alkaneen Matrix -trilogian aikoihin. 
Itse katselin Matrix -trilogian muutamia päiviä aiemmin, ennen kuin menin katsomaan Nousevaa Jupiteria. Matrix -elokuvat tuntuivat monen vuoden jälkeen vieläkin viihdyttävän hyviltä ja niistä saikin pienen innostuksen uutta Wachowski -leffaa kohtaan. Nouseva Jupiter onnistui lässäyttämään sen innostuksen ihan täysin.

Elokuvan pääosassa on Mila Kunisin näyttelemä venäläissyntyinen Jupiter, joka työkseen siivoaa huoneistojen vessoja. Jupiter vihaa elämäänsä, kuten elokuvan alussa sitä muutamia kertoja toistelee, mutta kaikki muuttuukin yllättäen kun Jupiter saa tietääkin olevansa sukua kosmosta hallitsevalle aatelissuvulle. Jupiter on Maan hallitsijan perijätär ja sekös Drag Queen -artisteja muistuttavia sukulaisia kismittää ja Jupiter halutaan pois päiväjärjestyksestä. Avaruusotukset lähtevät metsästämään Jupiteria ja Jupiterin avuksi saapuu geneettisesti muunneltu tähtisotilas Caine (Channing Tatum) joka sankarin tavoin tulee paikalle taitoluistellen avaruusluistimillaan. 

Elokuva tuntui jo juonen perusteella jokseenkin vähän tylsältä, mutta monesti myös tylsä juoni on osattu kertoa viihdyttävällä tavalla. Tässä Wachowskit eivät kuitenkaan onnistu. Elokuvan alkuminuuteista lähtien katsojalle tehdään selväksi että pääosassa on avuton prinsessa, jota sankari yrittää ritarillisesti suojella. Hetken aikaa elokuvaa kiidätetään eteenpäin vauhdikkailla taistelukohtauksilla, jotka ovat näyttävästi toteutettu ja mukaan taistelukohtauksiin on vähän saatu Matrix -leffoista tuttua slowmotionia ja välillä on ihan vaan rauhallista hahmojen välistä dialogia, joilla selvennetään Jupiter -prinsessan taustoja. Mutta tietyin väliajoin palataan muistuttamaan, että Jupiter on avuton prinsessa ja pulassa. 
Milloin Mila Kunis on avaruusörkkien kynsissä ja milloin se vaan putoaa jostakin korkealta alaspäin. Tekijätkin ovat ilmeisesti huomanneet että kohtauksissa ei ole kauheasti jännitystä, joten ovat halunneet taustalle jännitystä lisäävää musiikkia, joka jännityksen sijasta lisää ärsytystä. Tietysti mukana on myös sankarin ja prinsessan välillä kehitetty ohut pakollinen rakkaustarina.

Elokuvasta vaan puuttuu fiilis, sitä on varmasti kunniakkaasti yritetty tehdä mutta lopputulos on tahattoman kieliposkessa väännetty Star Warsien, Star Trekien ja Twilightin yhdistelmä. Mila Kunisin näyttelemä Jupiter on elokuvan ainoa jokseenkin vakavasti otettava hahmo. Channing Tatum on suurimmaksi osaksi miespuolinen Kiira Korpi, joka avaruusluistelun lisäksi hallitsee myös aseiden ja koneiden käytön. Elokuvan pääpahiksena on Kaiken Teoria -elokuvasta Oscar-ehdokkuuden napannut Eddie Redmayne, joka ei ikävä kyllä ole tässä elokuvassa kauhean vakuuttava.
Eddie Redmaynen hahmon kähisevää puhetta kuunnellessa, tuli mieleen ensimmäinen oma Ilosaarirock-kokemukseni. Ilosaarirockista kotiin tullessa iski nimittäin kamala kurkkupöpö, kurkku oli kolme viikkoa kipeänä, syöminen ja juominen oli vaikeaa ja puhuminen lähes mahdotonta. Kuulostin puhuessani ihan samalta kun Redmaynen hahmo. Eikä sekään ole kivoimpia muistoja. 

Late Lammas -Elokuva

Brittiläinen Aardman-studio on tullut kaikille tutuksi tuottamistaan Wallace ja Gromit vaha-animaatioparivaljakon tv-sarjan seikkailuista. Nick Parkin luomat stop-motion-animaatiohahmot Wallace ja Gromit saivat sittemmin neljä lyhytelokuvaa: Suurenmoinen Huviretki (1989), Väärät Housut (1993), Läheltä Piti (1995) ja Paakarin Painajainen (2008). Lyhytelokuvien Läheltä Piti ja Paakarin Painajainen välissä Aardman-studio teki myös kaksi kokoillan elokuvaa, joista ensimmäinen oli ihan uusiin hahmoihin keskittyvä vuonna 2000 julkaistu Kananlento, joka sai suosiota ja kiitosta yleisöltään. Vuonna 2008 julkaistussa kokoillan elokuvassa palattiin takaisin Wallacen ja Gromitin seikkailuihin, ja elokuva Wallace ja Gromit: Kanin Kirous voittikin Parhaan Animaation Oscar-palkinnon.

 Vuonna 1995 Suomi voitti jääkiekon MM-kisat, mutta samana vuonna Wallace ja Gromit: Läheltä Piti -lyhytelokuvan sivuosassa näkyi pieni lammas, joka ei osannut odottaa saavansa suurta suosiota. Late Lammas sai oman tv-sarjansa 2007 ja sitä on nyt jo myyty 170 maahan. Sarjan jaksojen pituus on 7 minuuttia ja niitä on yhteensä 130. Nyt on viimein Laten vuoro kokeilla seikkailua täyspitkässä elokuvassa!

Late Lammas -elokuvan tarina saa alkunsa Sammalperän maatilalta, jossa Late Lammas kumppaneineen asustaa. Maatilasta huolehtii likinäköinen isäntä apunaan uskollinen Vuhku Vahtikoira. Arki maatilalla on kuitenkin rutiininomaista ja tylsää, niinpä Late alkaa haaveilla vapaapäivästä. Late luokin suunnitelman vapaapäivän toteuttamiseksi ja suunnitelmaan kuuluu tärkeänä osana, että isäntä on saatava nukahtamaan. Vapaapäivä toteutuu, mutta kommelluksilta ei kuitenkaan voida välttyä, joten pian Late löytääkin itsensä ja katraansa suurkaupungin hälinästä etsimässä likinäköistä ja muistinsa menettänyttä isäntää.

Kuten myös Wallace ja Gromit -sarjat ja elokuva sekä Kananlento seikkailu, myös Late Lammas -elokuva on stop-motion-animaatiota. Jonka tekeminen on hidasta. Viikossa saattaa saada noin kahden minuutin verran valmista materiaalia, joten siihen on panostettu ja se näkyy myös elokuvan lopputuloksessa. Vahahahmot ovat yksityiskohtaisia, sulavaliikkeisiä ja varsin kaunista katseltavaa. Elokuva eroaa myös muusta tämän hetkisestä elokuvatarjonnasta sillä, että siinä ei ole lainkaan puhetta. Kaikki elokuvan hahmot kommunikoivat keskenään elein, ilmein ja erilaisin äännähdyksin joka luokin oman hauskuutensa pohjalla olevan slapstick-huumorin lisäksi.

Kokeilin itsekin tehdä vahahahmoa. Cernit-massasta ja pumpulipuikkojen pumpulista tehty Late Lammas viettää aikaansa tällä hetkellä Studio 123:n tiskillä.

Elokuva on kestoltaan 85 minuuttia, joten sen jaksaa helposti pienempikin katsoja teatterissa tuijottaa. Elokuva seuraa lampaiden ja Vuhku Vahtikoiran kohellusta suurkaupungin kaduilla ja ravintoloissa, sekä samalla myös muistinsa menettäneen isännän touhuiluja hiussalongissa, jossa isäntä onnistuu samaan itselleen jopa uudenlaista mainetta. Muutamien juonenkäänteiden ja kommellusten kautta elokuvan hahmojen tarina onnistutaan sitomaan hyvin yhteen. Elokuva on suunnattu nuoremmille katsojille, joten juonenkäänteet ja jännittävyys eivät ehkä vanhemmalle katsojalle ole niin yllättäviä, mutta elokuvan lämminhenkinen toteutus ja slapstick-huumori kyllä pystyy uppoamaan vanhempaankin katsojaan.

Tämän hetkinen lastenelokuvatarjonta on vähäistä, mutta monipuolista. Marvelin ja Disneyn Big Hero 6 -elokuvan ja Harry Potter -elokuvien tuottajan Paddingtonin rinnalla pienimuotoisempi Late Lammas -elokuva voi seistä ylpeänä.