Robert Downey Jr. tekee hienon paluun mestarietsivä Sherlock Holmesin rooliin, brittiohjaaja Guy Ritchien uudessa Sherlock Holmes: A Game Of Shadows-elokuvassa. Jude Law toimii edelleen luotettavana apurina, tohtori Watsonina. Ritchie pistää tällä kertaa Sherlock Holmesin napit vastakkain salapoliisin pahimman vihollisensa, rikkollisnero professori Moriartyn (Jared Harris) kanssa. Ja näin tämä hengenvaarallinen leikki voi alkaa...
Ensimmäinen Sherlock Holmes-elokuva oli mielestäni varsin viihdyttävä ja jännitykseltään mukaansatempaava. Jatko-osa on edelleen samaa salapoliisitoimintaa, mutta nyt kaikki tehdään paremmin ja näyttävämmin. Itse ainakin koin teatterissa monia huvittavia ja miellyttäviä hetkiä elokuvan parissa. Elokuvan visuaaliset tehosteet ovat huimia, hidastetut kohtaukset ovat silmiä hiveleviä ja ne tuovat mukavan lisämausteen itse tarinaan ja kohtauksiin.
Elokuva on tasapainoitettu hyvin toiminnan ja rauhallisempien tapahtumien välillä.
Robert Downey Jr. taitaa olla yksi tämän hetken parhaita miesnäyttelijöitä, ja hänen suoritustaan Sherlock Holmesina katselee varsin mielellään, eikä tuohon rooliin oikein osaa kuvitella ketään sopivampaa. Law ehkä tullaan muistamaan roolistaan tohtori Watsonina, ehkä. En ainakaan muista juuri muita hänen elokuviaan jossa hän olisi ollut yhtä mainio. Tai sitten en edes tiedä kaikkia hänen elokuviaan... Mutta sekä Downey Jr. että Law, molemmat vetävät roolinsa tässä elokuvassa sopivan kepeästi. Hieman harmitti, että Rachel McAdamsin rooli jäi tässä kovin lyhyeksi, mutta hänen paikkansa korvaa Noomi Rapace, joka tekee kansainvälisen elokuvadebyytinsä eksoottisena mustalaisneitona. Ei ehkä niin hyvä näyttelijä, kuin McAdams, mutta suoritti roolinsa hyvin kuitenkin. Mukavin yllätys oli, että Sherlockin veljeä Mycroft Holmesia näytteli itse Stephen Fry, varsin loistava näyttelijä.
Elokuvan musiikista myönnän pitäväni, ja kyllä kelpaisi leffan soundtrack hyllyyni. Musiikin taisi valmistaa Hans Zimmer.
Tämä elokuva oli mainio kokemus elokuvateatterissa, en usko, että kannattaa jättää näkemättä. Kotisohvalla se ei ehkä tunnu aivan yhtä mahtipontiselta, sitten DVD:n muodossa.
