Vares - Pahan Suudelma

Vares on palannut. Edellinen Vares -elokuva tuli vuonna 2007. Niitä on tullut aiemmin yhteensä kaksi: Vares - Yksityisetsivä ja V2 - Jäätynyt Enkeli. Molemmissa aiemmissa elokuvissa Jussi Varesta näytteli Juha Veijonen. Elokuvat perustuvat Suomen luetuimman dekkarikirjailijan, Reijo Mäen, romaaneihin.

Vares -leffoissa on tyypillistä se, että niissä käytetään samoja näyttelijöitä, tosin eri rooleissa jokaisessa leffassa. Sitä en tiedä, mikä idea siinä on takana loppujen lopuksi, mutta tuohan se elokuviin oman särmänsä. Mutta kuitenkin tässä uutukaisessa Vares -filmatisoinnissa on tapahtunut näyttelijävaihdoksia. Varesta tällä kertaa näyttelee karismaattinen Antti Reini, joka on mielestäni ihan nappivalinta Vareksen rooliin, Reinin luomassa Vares -hahmossa on enemmän asennetta kuin Veijosen Vareksessa, eikä Vares enää vaikuta niin lepsulta hahmolta. Veijonen ei mielestäni sopinutkaan kunnolla tuommoisen dekkarihahmon rooliin.

Miksei Antti Reiniä voitu ottaa ihan alunalkaen Vareksen rooliin?

Tässä uudessa leffassa on vanhoista leffoista tuttu ainakin Jasper Pääkkönen, joka tällä kertaa näyttelee Vareksen tietolähdettä Kyypakkausta, joka hankkii tietonsa lain molemmilta puolilta.

Kirjailija Luusalmen roolissa loistaa Eppu Salminen, joka tekee mielestäni hyvän roolityön Luusalmena, hauska ja sympaattinen hahmo, joka on myös elokuvan parhaita puolia. Luusalmea saamme myös kiittää siitä, ettei yksityisetsivällemme pääse tapahtumaan juurikaan mitään pahempia haavereita työtehtäviensä aikana.

Elokuvassa nähdään myös isossa osassa näyttelijä Mikko Leppilampi, joka näyttelee Iltalehden aluetoimittajana Turussa työskentelevää Janne Ruuhiota.

Elokuvan tarina sijoittuu Vareksen kotikaupunkiin, kesäiseen Turkuun ja juoni käsittelee nuoren tytön selvittämätöntä murhaa, jota yksityisetsivä Jussi Vares palkataan tutkimaan. Toimeksiantajat ovat nuoren kuolleen tytön sukulaiset. Eikä aikaakaan kun Vares huomaa uhrin äidin Lailan (Anu Sinisalo) viehättävyyden ja pian onkin romantiikkaa ilmassa. Lailan mies (Ville Virtanen) on yliopistoprofessori, jolla on jotakin salattavaa.

Loppua kohden juoni alkaa tiivistyä, murhaaja paljastua, katsojallekin alkaa selvitä omat epäilykset kuka onkaan mahdollinen syyllinen, ja motiivikin alkaa olla selvillä, kunnes pian katsoja taas huomaakin olevansa lähtökuopissa epäilyksiensä kanssa, aivan niinkuin Vareskin.

Hyvä, jännittävä, mielenkiintoinen ja onnistunut dekkarielokuva, ruotsalaisten Beck -leffojen hengessä. Jussi Vares on kovempi, synkempi, ja coolimpi kuin aiemmin. Eikä huumoriakaan ole unohdettu. Suosittelen!

Rare Exports

Rare Exports on suomalainen elokuva, joka on aiemmin mainoksia ja lyhytelokuvia ohjanneen Jalmari Helanderin ensimmäinen pitkä ohjaustyö. Se perustuu Helanderin kahteen aiempaan lyhytelokuvaan Rare Exports Inc. (2003) ja Rare Exports: The Official Safety Instructions (2005).

Elokuva sijoittuu aikaan ennen lyhytelokuvien tapahtumia. Että siinä mielessä ei haittaa pätkääkään, jos ei ole edes kuullut noista lyhytelokuvista. Mutta ne kannattaa toki katsoa Youtubesta, elokuvan lisämausteeksi. Toivottavasti nuo lyhtelokuvat päätyisi joskus ilmestyvän DVD-julkaisun extroihin. Epäilemättä näin käykin.

Elokuvan tapahtumat saavat alkunsa, kun Korvatunturilla amerikkailainen retkikunta tekee tutkimuksiksi ilmoitettuja kaivauksia, ja päästää haudassaan lojuvan joulupukin valloilleen. Lähellä sijaitsevan kylän asukkaat ihmettelevät suden tekemäksi luultuja epäilyttäviä poronraatoja. Teurastamolla työskentelevän Raunon (Jorma Tommila) poika Pietari (Onni Tommila) ymmärtää, että tekeillä on jotain pahempaa.

Elokuvan muissa päärooleissa nähdään Tommi Korpela ja Rauno Juvonen. Korpelan hahmo on ehkäpä elokuvan hauskin henkilö. Elokuva on kuvattu Pohjois-Norjassa ja maisemat ovat näyttäviä, ja juoni on mielenkiintoinen. Alussa juoni tuntuu käynnistyvän vähän hitaanlaisesti ja se saattaa tuntua pitkästyttävältä, mutta kun vauhtiin päästään niin elokuva on riemastuttava kokemus ja sisältää useita kohtia joissa nauru on varsin herkässä. Aivan ensimmäisenä tätä ei uskoisi suomalaisten tekemäksi elokuvaksi, ja toisaalta toivookin että elokuva olisi pituudeltaan vähän pitkäkestoisempi. Elokuva on kyllä vuoden parhaimpien kotimaisten kärkipäässä. Omaperäisen siitä tekee mustallahuumorilla varustettu lähestymistapa joulupukkiin ja tonttuihin, joihin olemme tottuneet, että ne olisivat kilttejä ja ystävällisiä, mutta elokuva osoittaakin ettei asian laita ole aivan näin. Ja tämä lähestymistapa saa aikuisellakin melkein uskomuksen joulupukkiin taas heräämään. Perheen pienimmillehän tämä on hieman liian raju.

Aikuisten joulusatu, joka ei jätä ketään kylmäksi! Kannattaa käydä katsomassa tämän joulun kotimainen hittielokuva, ettei tarvitse jäädä teatterin ulkopuolelle nuolemaan lumihiutaleita lapasista.

Esitysajat ja traileri täällä

Napapiirin Sankarit

Tätä elokuvaa voi kuvailla kahdella sanalla: Vuoden hauskin kotimainen.

Heti alustalähtien elokuva on varsin koominen, tarina kertoo Jannesta (Jussi Vatanen), jolta ei onnistu oikein mikään. Jannen naisystävä Inari (Pamela Tola) on esittänyt yksinkertaisen pyynnön: että Janne hankkisi heille digiboksin, jotta he voisivat illalla katsella Titanicin telkkarista.

Pian kuitenkin huomataan, että yksinkertaiselta kuulostava asia, ei tietenkään ole yksinkertainen Jannelle. Janne huomaakin olevansa lirissä, kun juo Inarin digiboksiin antamat rahat Kapun (Jasper Pääkkönen) ja Räihäsen (Timo Lavikainen) kanssa. Inarin kärsivällisyys ei tähän riitä, vaan naikkonen uhkaa avioerolla, ja Janne lupaa hankkia digiboksin aamuun mennessä. Niinpä Janne ystävineen heittäytyy seikkailuun, on hankittava rahaa bensaan ja digiboksiin, ja vielä löydettävä kodinkoneliike, joka myisi kohtuuhintaisen boksin, keskellä yötä.

Matkalla vastaan tulee monta muuttujaa tappajalesboista, poliisiratsioihin ja aina Inarin ex-poikaystävään Pikku-Mikkoon (Kari Ketonen) asti, sekä iso kourallinen monenlaista kommellusta.

Elokuvassa roolisuoritukset ovat loistavat. Sivurooleissa vilahtaa monia tuttuja näyttelijöitä, mutta pääosan esittäjä Jussi Vatanen oli ainakin minulle ihan uusi näyttelijä, hoiti kyllä hommansa täydellisesti. Mieleenpainuvin hahmo on mielestäni Jasper Pääkkösen esittämä Kapu, sanavalmis ja osittain vähän alakuloinenkin kaveri. Olen alkanut pitää Jasperin tyylistä näytellä, silloin kun joskus vielä Salkkareita tuli katsottua vuonna kivi ja sämpylä ja Jasper siinä näytteli niin ei kyllä uskonut että jätkästä kehkeytyy noinkin hyvä näyttelijä. Oli mukavaa myös pitkästä aikaa nähdä Timo Lavikainen valkokankaalla, aiemmin miehen on nähnyt mm. Perttu Lepän elokuvissa Pitkä Kuuma Kesä ja Helmiä Ja Sikoja, eikä Lavikaisen ote näyttelemiseen onneksi ole ruostunut noista leffoista. Loistava oli tälläkin kertaa. Elokuva sijoittuu lappiin ja hauskan siitä tekee myös, että näyttelijät puhuvat paikallisten murteella.

Napapiirin Sankarit on Dome Karukosken neljäs elokuva, mutta myös mielestäni herran tekemistä elokuvista paras. Tämä kannattaa käydä katsomassa, viihtyvyys ja hauskuus on taattu!

Vampires Suck - Vampyyrien Imussa

Kävin reilu viikko sitten katsomassa tämän vampyyriparodiaelokuvan, jossa siis nauretaan Houkutus -elokuvasarjalle ja True Blood -tv-sarjallekin päin naamaa. Elokuva on jakanut katsojia kahteen ryhmään: toiset tykkäävät ja toiset eivät tykkää. Kriitikoilta elokuva on ainakin saanut lähinnä kielteistä palautetta.

Minä kuulun tuohon ensimmäiseen kastiin, eli tykkäsin elokuvasta. Mielestäni se tuli juuri oikeaan aikaan teattereihin, eikä odotettu esimerkiksi Houkutus -elokuvan viimeisen osan teatterijulkaisua. Kun en aivan kauheasti perusta noista Houkutus -elokuvista ja Edwardin hehkutuksesta, niin tälläinen hieman mollaava komedia sopii juuri makuuni. On hienoa että näillekin osataan nauraa.

Elokuvasta loistavan tekivät mielestäni näyttelijäsuoritukset, päähahmot Edward Sullen, Becca ja Jacob ovat aivan samantyylisiä ja eleisiä kuin Houkutus -leffojen päätähdet, joten heille ei voi kuin nauraa. Mukaan mahtuu myös muutama yliampuva rooli, kuten Beccan isä, se on hieman liioitteleva. Jos et kauheasti pidä Houkutus -elokuvista ja olet hieman täynnä niiden hehkutusta, tämä vampyyri-elokuva on juuri sinua varten, jos taas tykkäät Houkutuksesta ja vielä enemmän rakastat Edwardia, kannattaa katsoa tämä elokuva ehkä hieman varauksella, voi olla että tulee "Ei Edward ole tuollainen!" -reaktio. Kaikille Scary Movien tyylisille komedialeffanälkäisille ihan suositeltava leffa. Parempi ainakin kuin Superhero Movie!

Mitä mahtaa tapahtua, kun yhdistää Star Warsin ja Ace Venturan?

Se selviää, kun katsoo tämän: http://www.youtube.com/watch?v=nVHiUAD3xbQ&feature=player_embedded

Toy Story 3 - Vuoden paras elokuva?

Nyt yksitoista vuotta myöhemmin elokuvasta Toy Story 2, elokuvateatterit valtaa elokuvatrilogian kolmasosa Toy Story 3. Ajankuluminen näkyy myös itse elokuvassa, lelujengi on harventunut huomattavasti, jäljellä ovat vain Woody, Jessie, Napakymppi, Buzz, Slinky, Röh, Rex, Herra ja Rouva Perunapää, sekä pienet vihreät miehet Pizzaplaneetalta. Andy on kasvanut isoksi, hän on 17-vuotias ja pian lähdössä opiskelemaan yliopistoon, myös Buster -koiralla on alkanut ikä painaa. Leluilla on huoli omasta kohtalostaan: Päätyvätkö he Andyn perheen ullakolle vai kutsuuko kaatopaikka.

Alun pienen väärinkäsityksen myötä lelut päättävät itse valita kohtalostaan ja piiloutuvat päiväkotiin lahjoitettavaan pahvilaatikkoon.

Päiväkotiin saapuessaan lelut tapaavat uusia ystäviä, eli päiväkodin lelut jotka ottavat ystävämme avosylin vastaan. Päiväkodilla lelujen komentoa pitää pehmolelu Tuhti Karhunhali, joka vaikuttaa lempeältä ja reilulta kaverilta. Pienen esittelykierroksen jälkeen päiväkoti vaikuttaa suurelta unelmalta: On paljon lapsia jotka leikkivät leluilla, ja mukavia uusia ystäviä. Pian kuitenkin leluystävämme tutustuvat päiväkodin kuolaaviin ja villeihin lapsiin ja huomaavat ettei elämä päiväkodissa ole mitään ihanne-elämää. Ja ettei päiväkodissa ole asiat muutenkaan aivan sitä miltä ensivaikutelma antoi vaikuttaa... Pian lelut yrittävätkin päästä takaisin Andyn luo.

Elokuvan tarina pitää katsojan hyvin alusta asti otteessaan ja jännityksessä kuinka lelujen mahtaa lopulta käydä. Itselläni nousi hymy suupieliin kun kuuli alussa jälleen tutun laulun "On sulla ystävä". Elokuvaan mahtuu myös paljon hauskoja tilanteita joissa tosiaan saa nauraa, mieleenpainuvimmat niistä ovat Buzzin uudet asetukset, sekä erään ystävämme pienimuotoinen seikkailu tortillana. Aluksi katsoja voi luulla olevansa katsomassa aivan tavanomaista lastenleffaa mutta pian huomaakin olevansa keskellä vankilapako-elokuvaa ja huimaa selviytymistarinaa. Elokuvan loppupuolella on vähällä tulla myös tippa linssiin. Yksinkertaisesti tässä elokuvassa on aivan kaikkea: Komediaa, jännitystä, draamaa sekä seikkailua. Elokuva sopii täydellisesti kaikenikäisille!

On myös hienoa että elokuvan suomenkieliseen versioon on saatu suurinosa alkuperäisistä ääninäyttelijöistä, ja he tekevät loistavaa työtä, kuten kahdessa aiemmassakin elokuvassa. Itseasiassa Toy Story -elokuvat ovat mielestäni niitä, joissa kannattaa käydä ehdottomasti katsomassa suomeksi dubattu versio. Mainittakoon vielä, että Hayao Miyazakin Totoro -faneille elokuva on katsomisen arvoinen myös, sillä vaikka Totorolla onkin vain cameo-rooli, niin se onkin aika paljon näkyvillä elokuvan aikana.

Kaiken kaikkiaan tämä elokuva on mielestäni tämän vuoden parasta antia. Ehdottomasti kaikille näkemisen arvoinen. Ihmettelen suuresti, mikäli tällä elokuvalla ei tule olemaan yhtään Oscar-ehdokkuutta.

Toy Story 3 rikkoo ennätyksiä.

Disney/Pixarin seikkailukomedia Toy Story 3 teki uuden Disneyn animaatioelokuvien ennätyksen lipputuloissa mitattuna Suomessa. Kuluneen viikonlopun tuotot olivat 420 931 euroa. Avausviikonloppuna kokoperheen leluseikkailu houkutteli elokuvateattereihin peräti 44.035 katsojaa. Ennakot mukaan laskien Toy Story 3:n tarinasta on nauttinut 50.584 katsojaa. Kuluneena viikonloppuna Toy Story 3 rikkoi myös ensimmäisenä animaatioelokuvana elokuvateollisuuden historiassa 1 miljardin dollarin lipputuottojen rajan kansainvälisesti.

Lähde: Mesta.net

Tangled

Tänä vuonna Disneyltä pamahtaa teattereihin uusi elokuva. Se kantaa nimeä Tangled, aiemmalta työnimeltään elokuva oli Rapunzel ja Rapunzel Unbraided. Elokuvan ohjaa Glen Keane ja elokuva myötäilee Grimmin veljesten Tähkäpää -satua.

Elokuvasta on saatu nyt pieniä maistiaisia, eli yksi traileri ainakin on julkaistu. Sen voi katsastaa tästä: http://www.youtube.com/watch?v=xsMkEDGu3iQ&feature=channel suosittelen katsomaan! Leffa julkaistaan myös 3D:nä. Itse ainakin odotan elokuvaa suurella mielenkiinnolla!