The Expendables 3

Sylvester Stallone tuo kolmannen kerran palkkasotilasryhmänsä valkokankaille. Tällä kertaa mukaan on saatu joukko uusia, actionpätkistä tuttuja naamoja ja muutama vanha naama on vaihtunut tiimistä. Tämä oli itselleni se kesän odotetuin elokuva, eikä se pettänyt odotuksia.

Elokuvan alussa Barney Rossin (Stallone) johtama Expendables -ryhmä on auttamassa ryhmän entisen jäsenen, veropetoksista vankilaan joutuneen Doctor Deathin (Wesley Snipes) paossa (HUOM! Loistavaa huumoria Wesley Snipesin tosielämän verosotkuista). Doctor Death tarvitaan tiimiin lisäjäseneksi seuraavaa tehtävää varten. Tehtävänä on eliminoida pahamaineinen sotarikollinen ja asekauppias, joka paljastuukin Expendables -ryhmän perustajajäseneksi, Conrad Stonebanksiksi (Mel Gibson), jonka Barney jo aiemmin tappoi tai niinhän luuli tehneensä. Keikka menee pieleen, ja Barney Ross päättää jättää vanhan ryhmänsä eläkkeelle ja ottaa tilalle uudet, nuoremmat kaverit seuraansa jahtaamaan Stonebanksia. Lopullisen sotkun siivoamiseen tulee myös vanha tiimi vielä uuden rinnalle.

Vanhat konkarit Stallone, Schwarzenegger, Lundgren, Li, Couture, Crews eivät tuo elokuvaan mitään uutta. Heidän hahmonsa on aivan yhtä rautaisia toimintasankareita kuin kahdessa aiemmassakin osassa, ja huulenheittoakaan ei olla unohdettu. Elokuvaa on kuitenkin viety hieman vakavammalle tasolle edellisosiin verrattuna. Uudet, nuoret tulokkaat Kellan Lutz, Ronda Rousey, Victor Ortiz ja Glen Powell tuovat elokuvaan uutta mukavaa särmää. Nuorten ja vanhojen konkareiden ensitapaaminen on elokuvan hauskimpia hetkiä. Ronda Rousey on elokuvan ainoa naistähti, mutta sitä ei nosteta onneksi liikaa esille. Sopii hyvin tiimiin, eikä tarinaan ole väkisinväännetty mitään romantiikkasotkuja mukaan. Rousey on tunnettu vapaaottelija, ja se näkyy hyvin selkeästi elokuvan lähitaistelukohtauksissa. 

Harrison Ford näyttelee Drummer -nimistä miestä, joka on korvannut Bruce Willisin aiemmissa elokuvissa näyttelemän Churchin. Tätä Drummer kommentoikin sillä, että Church on astunut pois kuvioista. Joka on tarkoitettu ilmeisesti pienenä viittauksena Stallonen ja Willisin kinoihin, kun Willis vaati roolistaan lisää liksaa. Odotin Harrison Fordin hahmolta ehkä enemmän viittauksia Indiana Jones -rooleihin, mutta Drummer saattaakin olla enemmän jotain sukua Han Sololle, ainakin helikopterilentotaitojensa perusteella. 

Myös aiemmissa elokuvissa näytellyt Mickey Rourke on vaihtunut Kelsey Grammeriin. Mutta Grammerin hahmo jääkin lopulta enemmän sivuhahmoksi. 

Tällä kertaa elokuvan pääroistona, on Mel Gibson. Hollywood pitää nykyisin Gibsonia vähän pahana poikana, eikä häntä ole enää elokuvissa niin paljoa nähty. Mikä on sääli, sillä Gibson on lahjakas näyttelijä. Stallone olisi halunnut Gibsonin alunperin The Expendables 3:n ohjaajaksi, Gibsonin aikataulut ei sopineet yhteen elokuvanteon kanssa, mutta myöhemmin hän ilmoitti Stallonelle että voisi kyllä vielä näytellä elokuvassa. Ja sen hän tekeekin, melkein varastamalla koko shown. Gibsonin näyttelytyyli sopii erittäin hyvin mielipuolisen pahiksen rooliin ja hän on roolissaan vakuuttava. Gibsonin näyttelemästä Conrad Stonebanksista tuleekin helposti mieleen Tappava Ase -elokuvien roolihahmo Martin Riggs, Stonebanks on vain paljon julmempi ja häijympi. Gibson vs Stallone -loppukamppailua on ilo katsella, harmi että varsinainen lähitaisteluosuus jää vähän lyhyeksi. Antakaa enemmän toimintaelokuvarooleja Gibsonille!

Myös toinen näyttelijä jää Gibsonin lisäksi elokuvasta erityisen hyvin mieleen. Antonio Banderasin näyttelemä Zorron ja Saapasjalkakissan sekoitus, moottoriturpa Galgo, haluaa saada sisältöä elämäänsä ja yrittää päästä kovasti mukaan Expendables -tiimiin. Galgo on viihdyttävä ja hauska hahmo, itse pidin hahmosta, mutta yliampuvuudellaan se keikkuu kyllä hieman jopa ärsyttävyyden rajoilla. Eli hahmo ei ole ehkä aivan kaikkien mieleen. Sen kyllä huomaa, että Banderas nauttii ja viihtyy roolissaan. 

Elokuvan on ohjannut Patrick Hughes, joka on itselleni ihan uusi nimi. Ennen Expendablesia Hughes on tehnyt vain yhden elokuvan ja siitäkään en tiedä mitään. Mutta The Expendables 3:n perusteella Hughes on varsin pätevä ohjaaja. Toimintakohtaukset on viihdyttäviä ja paikoitellen hengästyttäviä, mutta joissakin kohtauksissa erikoistehosteet ovat jääneet vähän vaisuiksi, se on kokonaisuuden kannalta kuitenkin hyvin pieni miinus. Aiempien elokuvien ikäraja oli 15, mutta kolmannessa osassa ikäraja on pudotettu K-12 -leiman alle, joten toimintakohtauksissa ei enää veri lennä aivan samalla tavalla. Se ei haitannut kyllä yhtään. 

The Expendables 3 on sitä, mitä tämmöisen actionelokuvan kuuluukin olla: Viihdyttävä parituntinen! Itse ainakin hymyilin lähes koko elokuvan ajan. Suosittelen vanhojen toimintaelokuvien ystäville.

Guardians of the Galaxy

Marvel Studios on tuonut valkokankaille monen monta sarjakuvafilmatisointia ja tänä kesänä tuli niistä ehkä erikoisin: Guardians of the Galaxy. Itse en ole perehtynyt kyseiseen sarjakuvaan millään lailla, enkä elokuvastakaan sen puoleen odottanut sen suurempaa elämystä. Vai mitäpä muka voisi odottaa naamastaan Tähtien sota -droidia muistuttavalta mieheltä, puhuvalta pesukarhulta jolla on konekivääri, vihreältä naiselta ja isolta kävelevältä puulta? Ensimmäiset traileritkaan eivät valaisseet elokuvasta juuri muuta, kuin hieman hahmoja (eikä se päähahmo olekaan mikään droidi, vaan ihan perusjamppa jolla on vaan erikoinen maski). Mielenkiinnon ne sai kyllä heräämään ja musiikki kuulosti niissä hyvältä. 

Elokuva alkaa, kun Peter Jason Quill -niminen poika joutuu avaruuden muukalaisten kaappaamaksi. Peteristä tulee varasteleva pikkurikollinen, joka on ainakin omasta mielestään kerännyt itselleen mainetta käyttäen kutsumanimeä Star-Lord. Peter onnistuu varastamaan itselleen pienen hopeisen kuulan, rikastumisen toivossa että saisi siitä hyvät rahat. Hänellä ei vain ole tietoakaan siitä, mikä kuula oikeasti on. Pian Peterin perässä onkin pahemmat ryövärijoukot ja niistä myös pahin, Ronan, jonka nimen mainitseminenkin aiheuttaa pelkoa ja saa Peterin välikädet perumaan osto- ja myyntisuunnitelmansa. Star-Lordin täytyy suojella universumia ja estää kuulan joutumista Ronanin käsiin, vaan onneksi hänen ei tarvitse tehdä sitä yksin. Hän saa seurakseen sekalaisen joukon, jonka on opittava tulemaan toimeen keskenään.

Itselläni ei siis ollut elokuvan suhteen minkäänlaisia odotuksia, mutta sitten alkoi kuulua juttua että elokuva on hyvä ja että se kannattaisi mennä katsomaan, niin päätin antaa sille mahdollisuuden. Ja kyllä kannatti! Jo pelkkä elokuvan alku oli loistava, kyllä hymyilytti kun Peter Quill laittoi korvalappustereoistaan C-kasetin soimaan, ja jorasi yksinänsä autioituneella planeetalla. Teki mieli jorata mukana. Ja musiikki on läpi elokuvan tarttuvaa ja hyvää, mukana on biisejä David Bovielta Jackson 5:een. Joten ei ihme että Peterin C-kasetti oli nimettykin ytimekkäästi "Awesome Mix Vol. 1". 
Elokuvan pääviisikosta Peter Jason Quillia näyttelee Chris Pratt, joka on itselleni tuttu lähinnä tv-sarja Everwoodista. Tämän leffan jälkeen aloin pitää herrasta näyttelijänä enemmän, aivan loistava roolisuoritus Star-Lordina. Prattin Star-Lord on mielenkiintoinen, hauska, nokkela ja hieman ylimielinen hahmo, joka ei yllä aivan Robert Downey Jr:n Tony Starkin tasolle, mutta ei paljoa puutu. Vaikka Star-Lordin hahmoon keskitytäänkin elokuvassa eniten, eivät muutkaan näyttelijät Prattin varjoon jää. Zoe Saldanan esittämä Gamora on salamurhaaja, jolla on omat taustansa ja niihinkin elokuvassa päästään syventymään myös ja Dave Bautistan Drax on hahmoista ehkä dramaattisin menneisyydeltään, mutta on Star-Lordin tavoin paljon hauskuuttavia ja keventäviä hetkiä tarjoava hahmo. Vin Diesel pääsee elokuvassa repliikkiensä osalta helpolla, hänen hahmonsa on kävelevä puu Groot, joka osaa puhuessaan vain hokea omaa nimeään: "I'am Groot!". Grootilla on myös läheinen ystävä, Rocket pesukarhu, jota näyttelee Bradley Cooper. Groot ja Rocket kaksikko on elokuvan tunteita herättävin parivaljakko ja ehkä se kaikkein kantavin voima Star-Lordin lisäksi, ja Rocketin humalainen avautuminen on elokuvan parhaita dialogikohtauksia. 

Pahiksista Ronan on mielenkiintoisin ja Lee Pace osaa olla yllättävän synkkä. Tv-sarja The Walking Deadissa näytellyt Michael Rooker  näyttelee tässä elokuvassa Yondu Udontaa. Walking Deadissa en pitänyt hänen hahmostaan yhtään, tässä elokuvassa hänen hahmonsa aiheutti ristiriitaisia fiiliksiä, toisaalta pidin hyvänä tyyppinä ja toisaalta ajattelin että jos sattuu kupsahtamaan kesken matkaa, niin ei välttämättä haittaisi. 

Guardians of the Galaxy on elokuva, joka kannattaa käydä katsomassa. Onnistui yllättämään täysin, ja kyllä, se on paras Marvel -leffa mitä nyt olen nähnyt. Elokuvan juoni tempaa mukaansa ja onnistuu pitämään kynsissään ihan loppuun asti ja meno on tahdiltaan sen verran vauhdikasta että katsoja voi vaan nauttia ja pitää penkistään kiinni. Hyviä näyttelijöitä, paljon toimintaa ja avaruusseikkailua höystettynä huikealla musiikilla ja hyvällä huumorilla! Kylmiä väreitä! Kaikkea mitä hyvältä ja viihdyttävältä kesäleffalta voi odottaa! Star-Lord, Rocket, Groot, Drax ja Gamora on vuoden kovimmat elokuvasankarit. Hyvänmielen toimintaelokuva. I'm hooked on a feeling.

Näin Koulutat Lohikäärmeesi 2

DreamWorks Animationin fantasiateemainen Näin Koulutat Lohikäärmeesi (How To Train Your Dragon) -trilogiasarja on edennyt toiseen osaan. Elokuvat perustuvat osittain Cressida Cowellin samannimiseen lastenkirjaan. Kävin katsomassa Studio 123:ssa sunnuntaina pyörineen elokuvan 3D ennakkonäytöksen. 
Ensimmäisen elokuvan tapahtumista on kulunut aikaa ja päähenkilö Hikotus ja lohikäärmeensä Hampaaton ovat viisi vuotta vanhempia kuin ykkösosassa. Hikotuksen isä odottaa poikansa viimein ottavan paikan Öystilän kylän päällikkönä, mutta Hikotus itse ei koe olevansa siihen vielä valmis. Niinpä hän käyttää aikansa Hampaattomalla lentelyyn sekä ympäristön tutkimiseen ja uusien paikkojen etsimiseen, välttääkseen kiusalliset keskustelut isänsä kanssa. 
Elämä Öystilässä on edelleen rauhallista kun ihmisten ja lohikäärmeiden välillä vallitsee rauhaisa sopu. Mutta sopu alkaa järkkyä, sillä Öystilää ja lohikäärmeitä uhkaa pahamaineinen, ja vallanhimoinen Drago.

Kävin viikonloppuna katsomassa kolme uutuuselokuvaa, joista yksi on ehtinyt pyöriä teatterissa jo vähän kauemminkin, mutta tämä oli niistä kolmesta elokuvasta kyllä ehdottomasti paras. 
DreamWorks Animation on tehnyt monta hienoa animaatioelokuvasarjaa, kuten Shrek-, Kung Fu Panda- ja Madagascar -elokuvat, mutta toivottavasti elokuvastudio tullaan erityisesti muistamaan Näin Koulutat Lohikäärmeesi -elokuvasarjasta (jos joskus olen sanonut jotain muuta, niin unohtakaa se!). Näihin on onnistuttu luomaan uskomaton maailma, johon on aina kiva palata. Ihmishahmoista löytyy paljon samaistuttavia piirteitä, ja lohikäärmeet ovat valloittavia. 

Näin Koulutat Lohikäärmeesi 2 parantaa ensimmäisestä osasta kuin lohikäärme Hampaaton lentoaan. Elokuva on tarinaltaan hieman synkempi ja traagisempi kuin edeltäjänsä, mutta huumoria ei ole tästäkään osasta unohdettu. Hikotuksen kasvutarinaa on mielenkiintoista seurata, ja tarinan edetessä käydään läpi myös vähän menneisyyttäkin. Elokuvaan tuodaan muutama uusi hahmo, joista paljastuu omat jännittävät ja hauskatkin puolensa. Tässäkin elokuvassa on muutama hidastettu kohtaus (tyyliin Transformers), mutta ne on kyllä niin hyvällä maulla tehtyjä että ei voi valittaa! Ehkä elokuvan mieleenpainuvimmat huumorikohtaukset. 
Elokuva on kestoltaan tunnin ja 45 minuutin mittainen ja pitää kyllä koko ajan katsojan otteessaan. Lopputekstien ilmestyessä valkokankaalle, oli fiilis että olisihan elokuvan parissa vielä hetken aikaa hyvin jaksanut. Elokuvan ikäraja on 7 vuotta, joten siihen nähden kesto on vallan sopiva. Nautinnollinen seikkailu.

Elokuva on animaatio, josta riittää iloa ja jännitystä niin lapsille kuin aikuisillekin. Ensimmäisen elokuvan kävin katsomassa orginaalina, ja tämän jatko-osan ennakkonäytöksen suomeksi dubattuna. En tiedä kuka on ohjannut suomenkielisen ääninäyttelyn, mutta hyvää työtä on tehty. Päähenkilö Hikotuksen suomalaisääneen meni aluksi hetki tottua, kun se ei ollutkaan ihan sellainen niin kuin sen itse omassa päässään kuvitteli hahmon nykyisen ulkonäön perusteella. En siis ollut katsonut yhtäkään traileria, ja itsehän odotin pääosaan tyyliin Antti Pääkköstä, mutta siellä olikin Aksu Palmén, joka kyllä hoiti hommansa hyvin. Muissa rooleissa on Jarmo Mäkinen, Iina Kuustonen, Hannu-Pekka Björkman, Rebecca Viitala ja Olavi Uusivirta. Varsin ammattitaitoinen ääninäyttelyporukka siis. 
3D toimii tässäkin, kuten animaatioissa yleensäkin, upeasti. Hikotuksen ja Hampaattoman lentelykohtaukset on 3D:n ansiosta elokuvan siisteimpiä kohtauksia. Ja muutenkin se maailma, lohikäärmeet, ja ihmiset näyttää 3D:nä elävemmiltä ja tyylikkäiltä. 
Tämä voisi olla se kesän hittielokuva. 

Elokuva saapuu virallisesti ensi-iltaan 4.7.2014. Eli jos et ennakkonäytöksissä käynyt, niin suosittelen kyllä hyppäämään Hampaattoman selkään ja lentämään Öystilään!



P.S. Jos ensimmäinenkin elokuva on vielä näkemättä, niin kehoitan korjaamaan asian. Nämä on näkemisen arvoisia elokuvia! Pitää varmaankin käydä katsomassa tämä jatko-osa myös orginaalin ääninäyttelyn kera, ihan vaan vertailun vuoksi. Koska ensimmäinenkin osa on orginaalina nähty. 
Näin Koulutat Lohikäärmeesi 2 orginaali tulee myös Studio 123:n ensi-iltapäivänä.

Transformers - Tuhon Aikakausi

Michael Bay tuo jo neljännen kerran Transformers -alienrobotit taistelemaan valkokankaille. Aiemmasta elokuvasta, Kuun Pimeä Puoli, on kulunut nelisen vuotta. Ja neljännen elokuvan alussa on saman verran kulunut aikaa myös Autobottien ja Decepticonien viimeisestä taistelusta Chicagossa. Silloin Decepticonien johtaja Megatron saatiin tuhottua, mutta Chicagokin tuhoutui täysin. Chicago on rakennettu uudelleen, mutta ihmisiä kehoitetaan muistamaan siellä tapahtunut tuho. Hallitus on julistanut kaikki elolliset robottiolennot lainsuojattomiksi ja niistä tehdyt havainnot pyydetään ilmoittamaan viranomaisille. 
Robotteja jahtaa CIA:n salainen agenttijärjestö, johtajanaan Harold Attinger (Kelsey Grammer). Attinger ei tee sitä kuitenkaan yksin, vaan hän tekee yhteistyötä Joshua Joycen (Stanley Tucci) johtaman teknologiayhtiön kanssa. Yhtiön tarkoituksena on luoda Megatronin ja muiden Transformers-robottien jäännöksistä löydetyn "transformium" -metallin avulla keinotekoisia Transformereita Autobottien korvikkeiksi ja näin uudistaa myös aseteknologia. Parivaljakko saa apua myös avaruudesta tulleelta metsästäjärobotti Lockdownilta, joka Transformereiden luojilta saatuna tehtävänään puolestaan jahtaa jäljettömiin kadonnutta Autobottien johtajaa, Optimus Primea. 
Samaan aikaan Texasilainen, robotiikkaan ja autoihin perehtynyt keksijä, Cade Yeager (Mark Wahlberg) ostaa vanhan ruosteisen rekka-auton nupin, myydäkseen sen purettuina osina eteenpäin, että saisi rahaa tyttärensä Tessan (Nicola Peltz) opiskelua varten. Pian Cade huomaakin ikivanhan romun sijasta ostaneensa piilossa olleen Autobotin, Optimus Primen. Eikä aikaakaan kun Cade Yeager on tyttärensä kanssa keskellä pahan agenttijärjestön ja Autobottien välienselvittelyä.

Elokuva on kestoltaan aiempien osien mukainen, eli hyvin pitkä, lähemmäs kolmituntinen. Mutta se ei haittaa, sillä elokuva on kokonaisuudessaan viihdyttävä. Transformers -elokuvien tarkoitus ei ole tavoitella ihmisen älykkyysosamäärien haastavuutta vaan pääpaino on viihdyttävässä toiminnassa, ja minä näen sen hyvänä juttuna vaikka monet sitä näissä elokuvissa mollaakin. Itse kävin tämän katsomassa raskaan työviikon päätteeksi, ja elokuva toimi hyvin piristävänä nollauksena. 
Elokuvan näyttelijäkaarti on vaihtunut kokonaan. Aiemmista osista tutun "sankarin", kiljahtelevan teinipojan Shia LaBeoufin tilalla nähdäänkin Mark "Marky Mark" Wahlberg, joka tuntuu olevan suojelevaisen yksinhuoltajaisän toimintaroolissaan kuin kotonaan. Ja oikeasti tuntuu jopa sankarilta. Wahlbergin roolisuoritus pelastaa elokuvassa muutamatkin notkahdukset. Nicola Peltz ja Jack Reynor ovat myös luontevia nuorina rakastavaisina. Elokuvaan on yritetty saada mukaan myös isä, tytär ja tyttären salainen poikaystävä -suhdekuviota, mutta se loppujen lopuksi jää aika lailla taka-alalle ja tuntuu päälle liimatulta, sillä elokuvassa ovat isommassa roolissa isot räjähdykset, erikoistehosteet ja juonellisesti Autobottien tarina, joka kiinnostaakin enemmän. On sillä suhdekuviolla kyllä hyviäkin puolia, sillä Wahlbergin ja Reynorin kahdenkeskeiset sanaharkat aiheuttavat muutamat hyvät naurut elokuvan aikana. 
Pahisten rooleissa Kelsey Grammer ja Stanley Tucci ovat myös vakuuttavia. Vaikka niiden hahmot ovat tekojensa perusteella aluksi idiootteja. Ekaa kertaa näin Grammerin pahiksena ja yllätyin positiivisesti hänen roolisuorituksestaan. Mukavaa vaihtelua Frasieriin tottuneille.

Elokuvan pahimmat notkahdukset tapahtuvat kohtauksissa, jotka ovat enimmäkseen dialogiin painottuvia. Muutamia niistä höpöttelyosuuksista olisi voinut jättää leikkauspöydälle. Niissä elokuvan tempo alkaa laahata ja ne tuntuvat vähän turhalta pitkittämiseltä, kun ne sattuvat toimintakohtausten väliin. Niiden osalta ei kai voi syyttää muuta kuin heikohkoa käsikirjoitusta. 
Erikoistehosteet, räjähdykset ja toimintakohtaukset sen sijaan ovat kyllä viihdyttävää silmäkarkkia jota on ilo katsella. Kuten myös Transformers-robotit ja Dinobotit. Michael Bay osaa kyllä saada aikaan mahtavalta näyttäviä räjähdyksiä, mutta niiden näyttävyydestä osa kiitoksista kuuluu kuvaaja Amir Mokrille. 

Transformers - Tuhon Aikakausi -leffasta on jo povattu kesän hittielokuvaa, mutta paha on mennä sanomaan. Viihdyttävä kokonaisuus se kyllä on, ja elokuvasarjan aiemmista osista pitäneille tämä on näkemisen arvoinen. Kannattaa käydä katsomassa jos pitää Transformerseista niin paljon, että jaksaa istua elokuvateatterissa kaksi tuntia ja kolme varttia. Muuten on ehkä hyvä odotella DVD-versiota. Mie jaksoin hyvin tuon ajan istua paikallani ja pidin elokuvasta. Kaiken kaikkiaan tästä jäi hyvä fiilis. 

Transformersien tarina ei tähän elokuvaan kyllä vielä pääty, sillä seuraava on tulossa 2017. Toivottavasti Michael Bay pitäisi Wahlbergin vielä silloinkin pääosassa. 

The Expendables (1, 2 & 3 traileri)

Elokuussa 2010 teatteriin saapui Sylvester Stallonen käsikirjoittama (käsikirjoitusta tekemässä oli myös David Callaham), ja ohjaama The Expendables -toimintaelokuva. Stallone itse näytteli myös pääosaa, ja elokuvan muissa rooleissa nähtiin iso lauma toimintaelokuvien konkareita: Jason Statham, Dolph Lundgren, Eric Roberts, Mickey Rourke, Jet Li, Randy Couture sekä vähän pienemmissä rooleissa myös Bruce Willis ja Arnold Schwarzenegger (viimeisin mukana vain yhdessä kohtauksessa). 

Itse olen lapsuuteni kasvanut Sylvester Stallonen Rambo- ja Rocky -elokuvasarjojen parissa toki suuriin suosikkeihin kuului myös Stallonen Kobra -elokuva. Näiden elokuvien lisäksi tuli katseltua paljon myös Bruce Williksen Die Hard -elokuvia ja Arnold Schwarzeneggerin Terminator -elokuvia. Niin itsehän olin varsin innostunut tämmöisestä toimintaleffapaketista, jossa on kaikki kovimmat toimintatähdet samassa elokuvassa.

Elokuva kertoo Barney Rossin (Stallone) johtamasta The Expendables -palkkasoturiryhmästä johon kuuluvat Lee Christmas (Jason Statham), Yin Yang (Jet Li), Gunner Jensen (Dolph Lundgren), Toll Road (Randy Couture) ja Hale Caesar (Terry Crews). Alussa ryhmä on suorittamassa tehtävää, joka meneekin varsin mallikkaasti, paitsi että yksi ryhmäläisistä, Gunnar Jensen (Dolph Lundgren), on tottelematon, ja sen seurauksena Barney irtisanoo Jensenin ryhmästä. Myöhemmin Mr. Church (Bruce Willis) antaa Barneylle tehtävätarjouksen, jonka palkkiona on viisi miljoonaa dollaria. Barney ja Lee Christmas lähtevät kohteena olevalle saarelle tiedustelureissulle ja tapaavat siellä kontaktinsa, Sandran.
Tiedustelureissu kääntyykin katastrofiksi, ja Barney ja Lee joutuvat pakenemaan paikalta ja yrittävät saada kontaktiaan hyppäämään myös kyytiin, mutta Sandra päättää jäädä saarelle. Pian Barney lähteekin ryhmänsä kanssa pelastamaan saaren tilanteen...

Elokuva sai positiivisen vastaanoton, ja pari vuotta myöhemmin seurasikin jatko-osa.

The Expendables 2 saapui teattereihin 17. elokuuta 2012. Elokuva on edelleen Stallonen käsikirjoittama ja mukana käsikirjoituksessa on ollut tällä kertaa Richard Wenk, ohjaajaksi on pestattu Simon West. Elokuva ei saanut kriitikoilta aivan yhtä hyvää suosiota kuin edeltäjänsä, mutta jos minulta kysyttäisi, niin kyllä se on yhtä hyvä! 
Näyttelijäkaarti on miltei sama kuin edellisessä osassa, mutta tällä kertaa mukaan on saatu muutama uusi toimintatähti lisämausteeksi: Jean-Claude Van Damme ja legendaarinen Chuck Norris. Myös Bruce Williksellä ja Arnold Schwarzeneggerillä on suuremmat roolit.

Elokuvan alussa Barneyn Expendables-ryhmä on komennuksessa Nepalissa, tarkoituksenaan pelastaa kiinalainen liikemies. Ryhmän uutena vahvistuksena on tarkka-ampuja Billy The Kid (Liam Hemsworth). Tehtävän aikana ryhmä törmää Barneyn vanhaan tuttuun, Trenchiin (Schwarzenegger). Kun tehtävä on suoritettu, Yin Yang (Jet Li) matkaa liikemiehen mukana kiinaan ja jättää ryhmän. 
Myöhemmin Church (Willis) antaa Barneylle uuden tehtävän: tällä kertaa Expendables -ryhmän tulee hankkia Albaniassa alas ammutusta lentokoneesta kassakaappiin kätketyn tietokoneen tiedot salaisesta plutoniumkätköstä. Mukaan tehtävään kuuluu myös tietokonespecialisti Maggie (Yu Nan). Tehtävä ei ole helppo, ja sen aikana yksi ryhmän jäsenistä kuoleekin saatuaan Jean Vilainin (Jean-Claude Van Damme) veitsen rintaansa. Jean Vilain aikoo rikastua aseisiin sopivan plutoniumin avulla, mutta saakin peräänsä kostonhimoisen The Expendables -ryhmän...


Nämä on ehkä parhaimpia toimintaleffoja mitä vähään aikaan on tehty. Näissä on kaikkea: toimintaa, erikoistehosteita, huikeita one-linereita, huumoria ja viihdettä. Eikä ne ole liian pitkiä elokuvia. Taistelu- ja toimintakohtaukset näissä menee parhaimmillaan jo taiteen puolelle. Niissä on myös raakuutta, mutta ei niin paljon kuin esim. neljännessä Rambo -elokuvassa. Ja kun kerran The Expendables 2:ssa on mukana myös Chuck Norris, niin totta kai sieltä löytyy myös muutama Chuck Norris-vitsikin! 

Suosittelen perehtymään näihin elokuviin! 

Sillä elokuussa ensi-iltaan tiensä räjäyttää:

The Expendables 3! Tässä on ehkä kovin näyttelijäkaarti ikinä. Aiemmista osista tutut: Sylvester Stallone, Jason Statham, Jet Li, Dolph Lundgren, Randy Couture, Terry Crews ja Arnold Schwarzenegger. Sekä uusina tähtinä: Harrison Ford, Wesley Snipes, Antonio Banderas, Kelsey Grammer, Kellan Lutz, Ronda Rousey, Victor Ortiz, Glen Powell, Robert Davi sekä myös Mel Gibson! 

Kolmannessa osassa Expendables -ryhmä joutuu välienselvittelyyn entisen jäsenensä Conrad Stonebanksin (Mel Gibson) kanssa. Stonebanksin tavoitteena on listiä Barney Rossin johtama The Expendables ryhmä... Elokuvasta on julkaistu traileri, ja se näyttää kyllä hyvältä: 



Ensi-ilta on 15.8.2014 

Dumb and Dumber To -elokuvan traileri!

20 vuotta sitten tehty Nuija Ja Tosinuija -elokuva seurasi kahden hidasälyisen kaveruksen elämää ja kommelluksia, ja siitä sukeutuikin aikamoinen hittikomedia. Tuo ääliökomedia saa tänä vuonna viimein odotetun jatko-osansa. Dumb and Dumber To saa ensi-iltansa Yhdysvalloissa 14. marraskuuta 2014. 

Tämä jatko-osa oli jossain vaiheessa pahassa vastatuulessa ja meinasi painua unholaankin tuottajien ja näyttelijöiden erimielisyyksistä johtuen. Jim Carrey taisi ensin sanoa sopimukset irti jatko-osan suhteen ja siitä heti perään lähti sitten itse Daniels. Vaan onneksi erimielisyydet saatiin sovittua, ja elokuvan pääosassa nyt nähdään kyseinen kaksikko. 
Peter ja Bobby Farellyn ohjaama komedia jatkaa edellisen elokuvan tyylillä, ja hyvä niin, miksi lähteä toimivaa kaavaa muuttamaan. Tällä kertaa Lloyd Christmas (Jim Carrey) ja Harry Dunne (Jeff Daniels) lähtevät etsimään Harryn kadonnutta tytärtä.

Traileri on nyt julkaistu:

The Amazing Spider-Man 2

Friendly neighborhood Spider-man sinkoaa seittejään jälleen! Vuonna 2012 ohjaaja Marc Webb teki saman Spider-Manille, kuin mitä Christopher Nolan teki Batmanille vuonna 2005. Eli aloitti sankaritarinan alusta, synkemmin, paremmin ja tyylikkäämmin. 

Amazing Spider-Man 2 jatkaa siitä, mihin ensimmäinen osa jäi. Peter Parker (Andrew Garfield) kamppailee itsensä kanssa pohtiessaan suhdettaan Gwen Stacyyn (Emma Stone) ja paineita hartioille kasaa myös Spider-Manina oleminen, ja oman menneisyytensä tutkiminen. Samaan aikaan kaupunkiin palaa myös Peter Parkerin lapsuudenystävä Harry Osborne (Dane DeHaan), nähdäkseen viimeisen kerran kuolemaa tekevän isänsä Norman Osbornin (Chris Cooper), ja periäkseen tämän OsCorp -yhtiön. OsCorp -yhtiössä käy myös onnettomuus, jossa Spider-man -pakkomielteen omaava yksinäinen sähköinsinööri Max Dillon (Jamie Foxx) kokee epämiellyttävän muodonmuutoksen, ja pian alkaakin janota kostoa käyttäen itsestään nimeä Electro. Elokuvan alkupuolella nähdään myös venäläisrikollinen Aleksei Sytsevich (Paul Giamatti) jolla on myös oma suurempi hetkensä elokuvassa myöhemmin...

Elokuvassa on siis paljon henkilöhahmoja, uusia juonikuvioita ja on sillä kestoakin jonkun verran yli kaksi tuntia. Saattaa kuulostaa puuduttavalta näin luettuna, mutta itse ainakin viihdyin elokuvan parissa koko ajan, eikä se tuntunut liian pitkältäkään. Siinä on huumoria, draamaa, toimintaa, erikoistehosteita... Kaikkea mitä supersankarielokuvalta voi vaan odottaa. Ja kaikki on tehty viimeisen päälle näyttävästi.

Spider-Man -sarjakuvalehtien parissa kasvaneena, tykkäsin elokuvasta kovasti. Andrew Garfield on ollut mainio valinta Peter Parkerin/Spider-Manin rooliin. Vaikka ehkä ikänsä puolesta onkin jo hieman vanha nuoren Parkerin kenkiin, mutta ei siihenkään tule kiinnitettyä huomiota sen ihmeellisemmin. Arvostan Sam Raimia, mutta kiitos Marc Webbille että aloitti Spider-Man elokuvat alusta. Nyt nimittäin Hämähäkkimies tuntuu ja näyttääkin aidommalta, ja lunastaa paikkansa supersankarina. Vitsit lentelevät samaan tahtiin kuin seititkin, ja Hämähäkkimiehen seiteillä riippailut näyttää upealta. 

Pidin myös kovasti siitä, että nämä elokuvat ovat uskollisempia itse sarjakuvalle, ja Hämikselle on laitettu käsiin seittisingot. Ja Spider-Manin puvun maskista pidin tässä toisessa osassa enemmän. Itsellä kun on tapana kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, niin ensimmäisessä Amazing Spider-Manissa hieman häiritsi maskin silmien kohdalla olevat ns. peililasit. Mutta tässä ne maskin silmät onneksi ovat valkoiset kuten sarjakuvassakin. 


Ja takaisin asiaan: Jamie Foxxin rooli Electrona on hyvä, vaikka ei niitä elokuvan vahvimpia suorituksia olekaan. Sillä vaikka Electron tarina onkin pahishahmojen osalta elokuvassa eniten pääosassa, niin silti Dane DeHaan liitää ohi roolillaan Vihreänä Menninkäisenä. Vihreä Menninkäinenkin näyttää uskottavammalta ja tuntuu uhkaavammalta kuin aiemmissa leffoissa, ja nyt sillä on todellinen syy vainota Hämähäkkimiestä. 

Kaikin puolin viihdyttävä ja toiminnantäyteinen supersankarielokuva, josta varmasti moni tulee pitämään. Pakko nähdä -suositus Spider-Man -lehtiä lukeneille! Kolmatta osaa odotellessa.