sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Interstellar



Christopher Nolan näytti Yön Ritari -trilogiallaan, että supersankarielokuvia voi tehdä tyylillä ja Batmanistakin saada kunnioitettavia elokuvia. Inception -elokuvallaan hän käsitteli ihmisten unia ja alitajuntaa. Interstellar -leffalla Nolan vie nyt katsojan eepiselle matkalle kauas avaruuteen.

Nolan pyrki pitämään Interstellaria kaikille mystisenä elokuvana. Ensimmäisessä lyhyessä trailerissa nähtiin pääosanesittäjä Matthew McConaughey itkien ajamassa autollaan ja taivaalle lentävä avaruusraketti, ja sen enempää siinä ei elokuvasta juuri kerrottukaan. Se kyllä onnistui herättämään mielenkiinnon elokuvaa kohtaan, ainakin allekirjoittaneella. Pidempää traileria en ole edes nähnyt, koska ajattelin antaa elokuvan tulla itselleni yllätyksenä kun sitä menin ensi-iltaan katsomaan. 

Tulevaisuuteen sijoittuvassa tarinassa Nolan kuvaa Maapalloa, joka on kuolemassa. Rajun ilmastonmuutoksen myötä ruoka on loppumassa ja Maan ylikansoittanut ihmiskunta joko kuolee nälkään tai tukehtuu kaikkialla pöllyävään hiekkaan. Vaikka avaruusohjelmat onkin jo lopetettu, päättää NASA vielä kokeilla viimeistä salaista tehtävää: Lähettää ihminen avaruuteen, madonreijän läpi etsimään ihmiskunnalle uutta asuinkelpoista planeettaa. NASAn professorin (Michael Caine) tyttären (Anne Hathaway) johtaman neljän hengen tutkimusretkikunnan matkaan lähtee myös ex-avaruuslentäjä Coop (McConaughey) joka joutuu tehtävän vuoksi jättämään lapsensa, tietämättä tuleeko matkalta ikinä enää palaamaan, tarkoituksenaan kuitenkin pelastaa heidän ja muiden ihmisten tulevaisuus.



Elokuva on moniaiheinen. Siinä käsitellään avaruusmatkailua, aikaa, maailmanlopun uhkaa, ihmistä sekä myös rakkautta, joten sisältöä on paljon ja kestoakin sillä on kolmen tunnin verran. Nolan on kuitenkin onnistunut tekemään tarinasta ehyen ja loppua kohden sitoo myös kaikki juonen langanpäät hyvin yhteen, joten elokuvan aikana ei pääse pitkästymään missään vaiheessa. Itsekin olisin elokuvan parissa viihtynyt teatterissa vielä pidempään, sen kolmen tunnin jälkeenkin. 

Näyttelijäkaarti on laaja, joten sivurooleistakin onnistuu bongaamaan monia tuttuja naamoja. Viime vuonna Parhaan miespääosan Oscarin voittanut Matthew McConaughey loistaa tässäkin tunteikkaalla roolillaan, mutta ei Anne Hathaway kuitenkaan paljoa varjoon jää. Kaikki muutkin näyttelijät ovat rooleihinsa hyviä. 
Visuaalisesti Interstellar on silmille lähinnä pelkkää kaunista ilotulitusta, joka venyy eeppisiin mittasuhteisiin.

Tämä kannattaa käydä ehdottomasti katsomassa elokuvateatterissa isolla kankaalla. Vuoden parasta antia. 

Tähän loppuun saatte trailerin sijaan paljon puhuvan kuvan:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti