DreamWorksin Madagascar animaatioseikkailu on päässyt jo kolmanteen osaansa. Aiemmista osista tutut Alex-leijona, Marty-seepra, Melman-kirahvi ja Gloria-virtahepo yrittävät jälleen löytää tietään takaisin kotoisaan eläintarhaansa New Yorkiin.
Edellisosassa Afrikkaan päätyneitä kaveruksia on alkanut kalvaa koti-ikävä, ja kotiin pääsyyn he tarvitsevat tuttujen pingviinien ja simpanssien apua, sillä heillä on lentokone. Pingviinit ovat kuitenkin matkanneet Monte Carloon, jossa he ovat ryhtyneet huijaamaan rahoja Casinoilta, joten nelikon on seurattava perässä. Sitä miten ja millä Alex, Marty, Gloria ja Melman päätyvät Monte Carloon, ei elokuvassa valaista. Mutta sitä katsoja ei ehdi juuri jäädä suuremmin edes pohtimaan, kun sitä ollaan jo vauhdikkaassa seikkailussa.
Elokuva alkaa hitaasti, mutta meno yltyy vauhdikkaaksi Monte Carlon takaa-ajoissa, kun ranskalainen metsästäjä kapteeni Chantel DuBois haluaa napata eläimet, ja erityisesti hän haluaa Alex-leijonan pään seinälleen. Takaa-ajo onkin hauskaa kohellusta, mutta elokuvan tempo muuttuu vähän rauhallisemmaksi, kun ystävämme onnistuvat pääsemään Sirkus-junan kyytiin ja sen mukana kiertueelle, jonka matka käy halki Euroopan aina New Yorkiin asti.
Elokuvan parasta antia oli mielestäni juuri eläinporukan Sirkus-show ja siihen harjoittelu. Show oli näyttävä ja hienosti toteutettu, ja Katy Perryn Firework-biisi sopi kyseiseen kohtaukseen kuin nenä päähän, ja kuulosti paljon paremmalta mitä biisi mielestäni oikeasti edes on. Leffan muut sirkuseläimet (Gia-jaguaari, Stefan-merileijona ja Vital-tiikeri) jäävät harmillisesti enemmän statistien rooliin, ainoastaan Vitalille on tehty jonkinlainen hahmoa syventävä tarina. Madagascar 3 on hyvä jatko-osaleffaksi.
Jäin kyllä kovasti kaipaamaan sitä hauskaa äksyä vanhaa rouvaa - "senkin tuhma kisu!" repliikkeineen - joka aina välillä tupsahti esiin milloin mistäkin. Olisihan sekin sinne sirkusyleisöön mahtunut mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti