Late Lammas -Elokuva

Brittiläinen Aardman-studio on tullut kaikille tutuksi tuottamistaan Wallace ja Gromit vaha-animaatioparivaljakon tv-sarjan seikkailuista. Nick Parkin luomat stop-motion-animaatiohahmot Wallace ja Gromit saivat sittemmin neljä lyhytelokuvaa: Suurenmoinen Huviretki (1989), Väärät Housut (1993), Läheltä Piti (1995) ja Paakarin Painajainen (2008). Lyhytelokuvien Läheltä Piti ja Paakarin Painajainen välissä Aardman-studio teki myös kaksi kokoillan elokuvaa, joista ensimmäinen oli ihan uusiin hahmoihin keskittyvä vuonna 2000 julkaistu Kananlento, joka sai suosiota ja kiitosta yleisöltään. Vuonna 2008 julkaistussa kokoillan elokuvassa palattiin takaisin Wallacen ja Gromitin seikkailuihin, ja elokuva Wallace ja Gromit: Kanin Kirous voittikin Parhaan Animaation Oscar-palkinnon.

 Vuonna 1995 Suomi voitti jääkiekon MM-kisat, mutta samana vuonna Wallace ja Gromit: Läheltä Piti -lyhytelokuvan sivuosassa näkyi pieni lammas, joka ei osannut odottaa saavansa suurta suosiota. Late Lammas sai oman tv-sarjansa 2007 ja sitä on nyt jo myyty 170 maahan. Sarjan jaksojen pituus on 7 minuuttia ja niitä on yhteensä 130. Nyt on viimein Laten vuoro kokeilla seikkailua täyspitkässä elokuvassa!

Late Lammas -elokuvan tarina saa alkunsa Sammalperän maatilalta, jossa Late Lammas kumppaneineen asustaa. Maatilasta huolehtii likinäköinen isäntä apunaan uskollinen Vuhku Vahtikoira. Arki maatilalla on kuitenkin rutiininomaista ja tylsää, niinpä Late alkaa haaveilla vapaapäivästä. Late luokin suunnitelman vapaapäivän toteuttamiseksi ja suunnitelmaan kuuluu tärkeänä osana, että isäntä on saatava nukahtamaan. Vapaapäivä toteutuu, mutta kommelluksilta ei kuitenkaan voida välttyä, joten pian Late löytääkin itsensä ja katraansa suurkaupungin hälinästä etsimässä likinäköistä ja muistinsa menettänyttä isäntää.

Kuten myös Wallace ja Gromit -sarjat ja elokuva sekä Kananlento seikkailu, myös Late Lammas -elokuva on stop-motion-animaatiota. Jonka tekeminen on hidasta. Viikossa saattaa saada noin kahden minuutin verran valmista materiaalia, joten siihen on panostettu ja se näkyy myös elokuvan lopputuloksessa. Vahahahmot ovat yksityiskohtaisia, sulavaliikkeisiä ja varsin kaunista katseltavaa. Elokuva eroaa myös muusta tämän hetkisestä elokuvatarjonnasta sillä, että siinä ei ole lainkaan puhetta. Kaikki elokuvan hahmot kommunikoivat keskenään elein, ilmein ja erilaisin äännähdyksin joka luokin oman hauskuutensa pohjalla olevan slapstick-huumorin lisäksi.

Kokeilin itsekin tehdä vahahahmoa. Cernit-massasta ja pumpulipuikkojen pumpulista tehty Late Lammas viettää aikaansa tällä hetkellä Studio 123:n tiskillä.

Elokuva on kestoltaan 85 minuuttia, joten sen jaksaa helposti pienempikin katsoja teatterissa tuijottaa. Elokuva seuraa lampaiden ja Vuhku Vahtikoiran kohellusta suurkaupungin kaduilla ja ravintoloissa, sekä samalla myös muistinsa menettäneen isännän touhuiluja hiussalongissa, jossa isäntä onnistuu samaan itselleen jopa uudenlaista mainetta. Muutamien juonenkäänteiden ja kommellusten kautta elokuvan hahmojen tarina onnistutaan sitomaan hyvin yhteen. Elokuva on suunnattu nuoremmille katsojille, joten juonenkäänteet ja jännittävyys eivät ehkä vanhemmalle katsojalle ole niin yllättäviä, mutta elokuvan lämminhenkinen toteutus ja slapstick-huumori kyllä pystyy uppoamaan vanhempaankin katsojaan.

Tämän hetkinen lastenelokuvatarjonta on vähäistä, mutta monipuolista. Marvelin ja Disneyn Big Hero 6 -elokuvan ja Harry Potter -elokuvien tuottajan Paddingtonin rinnalla pienimuotoisempi Late Lammas -elokuva voi seistä ylpeänä.