Mad Max

Ennen Hollywood-tähdeksi nousemistaan Mel Gibson teki elokuvahistoriaa mullistavan roolin Max Rockatanskyna. Australialaisen George Millerin ja Byron Kennedyn käsikirjoittama toimintaelokuva Mad Max sain ensi-iltansa vuonna 1979. Miller itse vastasi myös elokuvan ohjauksesta ja Byron Kennedy toimi toisena tuottajana. Elokuva oli suuri hitti, vaikkakin sen sisältämä väkivaltaisuus ja raakuus saikin monet maat (mukana myös Ruotsi ja Uusi-Seelanti) kieltämään elokuvan esityksen kokonaan. Ruotsin kielto purettiin vasta vuonna 2005, Suomessakin elokuva kompuroi sensuurin jalkoihin mutta asia korjattiin 36 vuotta myöhemmin, alkukeväästä vuonna 2015 Yle Teema -kanavalla kun elokuva näytettiin yhtenä teemaillan elokuvista.
Mad Max onkin yksi maailman taloudellisesti menestyneimpiä indie-elokuvia. Se on ilmiö, joka on kantanut kulttimainettaan näihin päiviin asti.
Elokuvan pääosa oli parikymppiselle draamaopiskelijalle, Mel Gibsonille, ensimmäinen  pääosaelokuvarooli hänen urallaan ja senkin hän sai vain sattuman kaupalla. Gibson oli mennyt kuvauksiin ainoastaan ystävänsä seuraksi, mutta edellisiltana olleen baaritappelun jäljiltä Gibsonin ruhjeilla olleet kasvot herättivät tuottajien mielenkiinnon ja Gibsonia pyydettiin tulemaan paikalle parin viikon päästä uudelleen. Vaikka kasvot olivatkin parantuneet Gibson sai roolin. Maxin hahmo tekikin Gibsonista kansainvälisen elokuvatähden.

Mad Maxin tapahtumat sijoittuvat lähitulevaisuuteen, jossa maailmanlaajuinen energiakriisi on ajanut ihmiset taistelemaan toisiaan vastaan. Maailmassa ei ole enää lakeja, ja hengenvaaralliset rikollisjengit tappavat kaiken mikä heidän tielleen sattuu eksymään. Lainvalvojat joutuvat taistelemaan väkivaltaa vastaan väkivallalla ja verinen hulluus leviää ympäri maailman. Perheellinen poliisi, Max Rockatansky, onnistuukin pysäyttämään muutaman pahamaineisen jengiryhmän jäsenen ja toimittaa heidät tiilenpäitä lukemaan. Jengin johtaja Toecutter (Hugh Keays-Byrne) ei katso asiaa hyvällä ja päättää kostaa Maxille tappamalla tämän pienen lapsen ja vaimon ajamalla moottoripyörällä heidän ylitseen. Siitä Max saakin syyn aloittaa oman henkilökohtaisen ja verisen kostoretkensä, tappaen jokaisen Toecutterin jengin jäsenen yksi kerrallaan. 

Elokuva tehtiin pienellä budjetilla. Kuvauspaikaksi valikoitui aavikko keskellä ei mitään, sillä muuhun kuvauspaikkaan ei ollut varaa. George Miller työskenteli lääkärinä ja sai painaa lisävuoroja töissään että sai rahasäästöjä elokuvaa varten, myös Byron Kennedy teki ylimääräistä työtä työskennellen ambulanssikuskina. Elokuvan kohtaukset kuvattiin kerralla purkkiin, sillä uusia autoja ei ollut varaa hankkia, Miller uhrasi myös oman autonsa elokuvaa varten. Myöhemmin on paljastunut että osa sivuosanäyttelijöistä työskenteli elokuvaa tehdessään kaljapalkalla. Elokuvan lopullinen budjetti oli vain 400 000 dollaria, mutta tuotti maailmanlaajuisesti takaisin tekijöilleen noin 100 miljoonaa dollaria.

Vuonna 1981 George Miller palasi rakastamansa aiheen pariin. Mad Maxin suuren suosion ansiosta, elokuva sai jatko-osan Mad Max 2: The Road Warrior (Suomessa elokuva tunnetaan nimellä Mad Max 2: Asfalttisoturi). Jatko-osa ottaa ajallisesti pienen harppauksen eteenpäin tulevaisuuteen, ydintuhon jälkeiseen aikaan. 

Mel Gibson uusii roolinsa Max Rockatanskyna, joka elelee Australian hiekka-aavikoilla yhteiskunnasta täysin eristäytyneenä koiransa kanssa. Sen hetkisessä maailmassa tärkein raaka-aine on moottoriajoneuvojen polttoaine, jota saadakseen ihmiset ovat valmiita tappamaan toisiaan, ja kaikkialla vallitsee vain viidakon laki. Raivopäiset jengit pitävät valtaa yllä, kun he etsivät kallisarvoista polttoainetta. Max etsii myös ajokkiinsa polttoainetta ja tulee miltei satunnaisen gyrokopterilentäjän (roolissan vallan mainio Bruce Spence) ryöstämäksi. Lentäjän huonoksi onneksi ryöstön kohde onkin taitava taistelija ja säästääkseen henkensä, lentäjä kertoo Maxille aavikon keskellä olevasta kylästä, jossa valmistetaan polttoainetta. Aavikon keskellä on pieni suljettu kylä, jossa ryhmä ihmisiä pumppaavat öljyä maan uumenista, kylää johtaa Pappagallo (Michael Preston). Max onnistuu pääsemään sisään kylään. Maxin ja kyläläisten välille syntyy hauras luottamus. Samaan aikaan punkkarihenkinen, raivopäinen ja rajuilla moottoriajoneuvoilla varustautunut rosvojoukko on tullut piirittämään kylää umpihullun johtajansa Lord Humunguksen (Kjell Nilson) käskystä. Lord Humungus lupaa, että kyläläisten henki säästyy jos he luopuvat polttoaineestaan. Kyläläiset eivät tähän suostu ja Lord Humungus päästää irti mohikaanitukkaisen psykohullun, taisteluissa oikeana kätenään toimivan Wezin (Wernon Wells, tekee yhden mieliinpainuvimman roolin koko elokuvassa). Tahtomattaan Max onkin pian keskellä kahden ryhmän raakalaismaista taistelua elämästä ja kuolemasta ja myöhemmin valitseekin puolensa, sekä avaa tien uudelle rauhanomaiselle heimolle. Taistelun tuoksinassa surmansa saa myös Maxin lemmikkikoira.

Elokuvan viimeinen puolituntinen onkin suoraa romurallia ja silmille räjähtävää taistelua, jossa niin palasiksi räjähtävät apokalyptiset autot, kuin niihin ennen näkemättömillä tavoilla hengiltä ruhjoutuvat ihmisetkin.

Elokuvan lopussa henkiin jäänyt Max päättää jäädä aavikolle yksin omille teilleen etsimään kohtaloaan ja nimettömästä gyrokopterilentäjästä tulee kylän uusi päällikkö, taistelussa kuolleen Pappagallon tilalle.

Asfalttisoturi vei Mad Maxin maailmaa entistä synkempään suuntaan ja toi samalla George Millerille neron ja tinkimättömän toimintaelokuvaohjaajan statuksen. Elokuvasarjan fanit jäikin malttamattomana odottamaan, että milloin pääsevät seuraavan kerran Mad Maxin raakaan maailmaan.

Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1985 ensi-iltansa sai Mad Max -elokuvasarjan kolmasosa: Mad Max Beyond Thunderdome, joka suomeksi taittuu hienosti muotoon Mad Max: Ukkosmyrsky. Elokuvan teko ei ollut George Millerille helppoa, sillä alusta asti mukana ollut tuottaja Byron Kennedy menehtyi muutamaa vuotta aiemmin ennen elokuvan julkaisua. Ohjauspuuhiin Millerin avuksi saapui George Ogilvie. Miller ohjasi elokuvaan vain toimintakohtaukset ja Ogilvie sai hoitaa kaiken muun. Lopputuloksesta tulikin sitten vähän perheystävällisempi, kuin elokuvasarjan aiemmat osat. Elokuvan pääosassa Mel Gibsonin kanssa oli tällä kertaa laulaja Tina Turner.

Elokuvan tapahtumat sijoittuvat ajallisesti 15 vuoden päähän Asfalttisoturin tapahtumista, ja vaikka elokuvassa edelleen ollaan aavikolla, niin enää ei eletä suoranaisesti ydinsodan tuhojen jälkeisissä tapahtumissa vaan maailmaa rakennetaan jo hiljalleen uudelleen. Max elää edelleen erakoituneena orpona piruna aavikon laidalla, mutta muutamien sattumien kautta hänestä tulee kadonneiden lasten johtaja ja saa riesakseen Bartertownin johtajan Aunt Entityn (Tina Turner) armeijan. Max saapuu Bartertowniin perimään vanhoja velkoja Jedediah -nimiseltä lentäjältä (Jedediahia näyttelee Bruce Spence, mutta tiettävästi lentäjähahmo ei ole sama kuin Asfalttisoturissa) voidaakseen auttaa lapsia, mutta Aunt Entityllä onkin Maxin varalle muita suunnitelmia. Max jää vangiksi ja saakin pian huomata olevansa taistelussa järkälemäisen ihmispedon kanssa suuressa rautahäkissä, jota kutsutaan Thunderdomeksi. Thunderdomen ainoana sääntönä on, että kaksi ihmistä astuu sisään mutta vain yksi tulee ulos. Elokuva päättyy Asfalttisoturin tapaan toiminnallisen tiukkaan takaa-ajokohtaukseen ja tarinan loputtua Mad Maxista tulee elävä legenda.

Ukkosmyrskyn tarinan eroavaisuus trilogian muista osista johtuu siitä, että elokuvan oli alunperin tarkoitus olla filmatisointi William Goldingin kirjasta Kärpästen Herra. Jossa lauma brittilapsia joutuu lento-onnettomuuden jälkeen autiolle saarelle, ilman aikuisten valvontaa ja lapsista tulee varsin villejä tapauksia. Tarinaan lisättiin lapset pulasta pelastava sankari, ja jostain Miller saikin ehdotuksen että siihen sopisi Mad Max. Elokuvan tarinaan liittyi myös Russell Hobanin romaani Ridley Walker, josta elokuvan lentäjä Jedediah on saanut nimensä. On siinä myös viittauksia Peter Pan -tarinan kadonneisiin lapsiin.

Tina Turnerille Ukkosmyrsky oli jättimenestys. Turner vastasi osittain elokuvan musiikista, ja elokuvan tunnusbiisiksi noussut Turnerin laulama We Don't Need Another Hero oli suuri hitti kautta maailman. Turnerin pahisarmeijassa oli mukana myös toinen musiikkialalla mainetta luonut henkilö, sillä rockbändi Rose Tattoon laulaja Angry Anderson näytteli armeijajoukon kiukkuista Ironbaria. 

Elokuva oli arvostelu- ja yleisömenestys, mutta kovimmat Mad Max-fanit saivat aihetta närkästykseen kolmannen Max-seikkailun pehmenneestä otteesta. Tämän jälkeen Mad Max -elokuvien teko lopetettiin, koska Miller halusi siirtyä muiden elokuvien pariin. 
Itse pidän kaikkia kolmea Mad Max -leffaa loistavina elokuvina kautta linjan. Ja ne on tällä hetkellä saatavilla yksittäisinä DVD-painoksina, joista aivan ensimmäistä elokuvaa ei ole Suomessa vieläkään julkaistu suomeksitekstitettynä DVD:nä. Suomeksitekstitetty versio löytyy kyllä Blu-Ray -painoksena, ja Blu-Ray -versiot on mahdollista saada myös tyylikkäässä metallisessa bensakanisterin mallisessa boksissa. 

Miller ehti tehdä monenlaisia elokuvia, mutta tunnetuimmaksi jäi kaikille tuttu elokuva: Babe - Urhea possu. Vuosikymmenien jälkeen Mad Max palasi Millerin unelmiin. Millerin kelkkaan hyppäsi Brendan McCarthy joka on työskennellyt sarjakuvien parissa. McCarthy osallistui käsikirjoittamiseen ja autojen suunnitteluun. 2000-luvun alussa uusi käsikirjoitus saatiin valmiiksi, mutta sitten tuli ongelmat matkaan. WTC-isku sai Millerin laittamaan tuotannon jäähylle ja takaisin pöytälaatikkoon, koska valuuttakurssit Australian ja Yhdysvaltojen välillä olivat liian vaihtelevia. Mel Gibson oli vielä tulossa Mad Maxin rooliin (se ei siis ollut ongelma! toim. huom.), ja kun WTC-iskuista selvittiin, niin Namibiassa tuli turvallisuusongelmia ja sen jälkeen alkoi Irakin sota, joka sai elokuvan näyttämään poliittisesti epäkorrektilta, Miller sai odottaa otollisempaa hetkeä. Paria vuotta myöhemmin tilanne näytti elokuvan kannalta paremmalta ja uskoa touhuun taas löytyi. Australiaan mentiin kuvaamaan maailmanlopun jälkeistä meininkiä, mutta luontoäiti olisi halunnut Mad Max-elokuvista värikkäämpiä ja kuvauspakaksi valittu aavikko oli ollut rankkasateen kastelema ja siitä oli alkanut tulla kukkaniitty. Vuonna 2011 elokuvan kuvauspaikka siirrettiin takaisin Namibiaan, mutta sitten Mel Gibson joutui jättämään leikin kesken henkilökohtaisten syiden takia ja tilalle alettiin kaavailla nuorempaa Maxia.

Näyttelijäkonkari Gibsonin saappaisiin astui mies nimeltä Tom Hardy, joka ei ollut tässä vaiheessa vielä kovin tunnettu. Mutta Mad Maxin tuotannon pitkittyessä Hardy ehti tehdä loistavan roolin Nolanin eeppisessä Batman -trilogian päätösosassa vahvana Banena ja luoda itselleen muutenkin tunnettavuutta. Toiseen pääosarooliin kiinnitettiin Charlize Theron. Elokuvan juonesta ei kuitenkaan annettu mitään vihiä. Heinäkuussa 2014 elokuvan nimi ja ensimmäiset kuvat julkistettiin: Vuonna 2015, 36 vuoden jälkeen edellisestä Mad Max -elokuvasta, elokuvateattereihin saapuu Mad Max: Fury Road.

Tom Hardy itse on valmista elokuvaa jo omin sanoin hehkuttanut: "Aivan v**un loistavaksi!" ja Hardy on lupautunut jo muutamaan jatko-osaan mukaan. Myös George Miller on hehkuttanut tekevänsä jatko-osat, ja Fury Roadin kanssa samaan aikaan kuvattiinkin Mad Max jatko-osaa nimeltä Furiosa. Charlize Theronin hahmon nimi Fury Roadissa on Furiosa, eli jatko-osassa varmaan päästään tutustumaan paremmin tuohon mystiseen naishahmoon. Warner Bros Pictures on hypetyksen kanssa ottanut rauhallisemman linjan eikä ole vielä vahvistanut saagan jatkumista, sillä se haluaa ilmeisesti ensin varmistaa miten Fury Road menestyy teattereissa.
Fury Roadin trailerit ovat olleet visuaalista silmäkarkkia ja hullua toimintaa, joka viittaa siihen että vuosikymmenet eivät ole saaneet visionääri George Millerin kynää tylsymään eikä kunnianhimoa hiipumaan. 
Paluu hullumpaan Mad Max maailmaan tapahtuu perjantaina 15. toukokuuta 2015. 
Mad Max: Fury Road -ensi-ilta lähestyy. Jännittyneet odotukset on jo melko korkealla!